– Ketä kättelin viimeksi?
Katri Kulmuni pohtii kysymystä työhuoneessaan valtiovarainministeriössä Senaatintorin laidalla.
Hän päättelee, että paikka oli keskipohjalainen Perhon kunta, jossa hän tapasi maaliskuun alussa paikallista keskustaväkeä. Vielä silloin tuli käteltyä paljonkin. Korona poisti senkin.
– Nyt kättelyä ei enää ajattelekaan, hän huomaa.
Kaikki oli toisin silloin maaliskuun alussa: Suomenmaa-lehden mukaan Kulmuni uskoi juuri Perhossa täpötäydessä maatalousoppilaitoksen ruokasalissa, että hallitus voisi syksyyn mennessä esitellä 30 000 uutta työpaikkaa.
Tulikin ihan muuta: työ- ja elinkeinoministeriön tilastot kertovat, että 1. kesäkuuta mennessä TE-toimistojen saamien yt-ilmoituksien mukaan lomautukset olivat koskeneet jo 530 000 työntekijää.
Kunnille lisää helpotusta
Suomi maksaa koronan laskua Kulmunin mukaan vähintään vuosikymmenen.
– Valtio ottaa velkaa kaksinumeroisen luvun miljardeissa. Jos ensimmäinen luku on kakkonen, silloin on vielä jollakin tavalla selvitty, Kulmuni ynnää.
Koronan hintalappu koostuu vähentyneistä verotuloista, palvelujen maksamisesta, sosiaaliturvan kasvusta, yritysten ja yrittäjien tuista, suojavarusteiden hankinnasta, kunnille maksettavista tukirahoista ja massiivisesta elvytyksestä.
Valtio ottaa velkaa kaksinumeroisen luvun miljardeissa. Jos ensimmäinen luku on kakkonen, silloin on vielä jollakin tavalla selvitty.
Kyse on miljardeista ja taas miljardeista. Päälle tulee EU:n lasku.
– Tähän mennessä kriisipaketin Suomen vastuut Euroopan Unionille ovat noin 800 miljoonaa euroa. Elvytysrahastoon liittyvät esitykset eivät varmastikaan toteudu sellaisenaan, Kulmuni uskoo. Niistä päätöksiä tullee juhannuksen aikoihin – tai sitten ei.
Kritiikin mukaan kotimaisten yritysten olisi ollut kiireellisempää saada ensiapua juokseviin kuluihin sen sijaan, että alettiin ensin tukea bisnesideoita.
– Meidän piti tehdä ensin tukimekanismeja, joilla pystyisimme helpottamaan konkurssiaaltoa, joka olisi voinut tulla. Jos Suomea vielä kohtaa tällainen epidemia, nyt järjestelmät ovat valmiina. Varmasti niitä pystytään käyttämään vähän eri järjestyksessä, Kulmuni vastaa.
Hän myöntää, että tuntematon syksy mietityttää.
– Olemme jotenkin pystyneet elvyttämään sisämarkkinoitamme, mutta jos vientiyrityksillämme alkaa mennä huonosti, se on taas erilainen kriisi. I keep my fingers crossed, Kulmuni sanoo ja laittaa kaksi sormea onnea tuovasti ristiin.
Kuntien saama tuki nousee luvatusta miljardista 1,4:ään, mutta esimerkiksi Kuntaliiton mielestä se jää yhä riittämättömäksi.
Olemme jotenkin pystyneet elvyttämään sisämarkkinoitamme, mutta jos vientiyrityksillämme alkaa mennä huonosti, se on taas erilainen kriisi.
Kulmunin mukaan hallituksen on tarkoitus käydä läpi kuntien velvoitteita ja tehtäviä kesän aikana syksyn budjettiriihtä varten.
– Voisiko joistakin entisistä tehtävistä joustaa, tai että kunnille ei tulisi välttämättä uusia tehtäviä? Hallituksen täytyy budjettiriihessä katsoa, joudutaanko joidenkin tehtävien aloitusta siirtämään.
Kulmuni ei tarkenna, tarkoittaako hän oppivelvollisuuden pidennystä tai vanhuspalvelujen nostettua hoitajamitoitusta. Kuntaliitto on esittänyt molempien perumista.
– Jos sanon jonkin ääneen, joku toinen hallituksesta sanoo, ”ettei näin voi tehdä”. Ne neuvotellaan syksyllä.
Työssä jaksettava pidempään
Valtiovarainministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäen vetämä koronan exit-työryhmä arvioi, että julkista taloutta on vahvistettava vähintään seitsemällä miljardilla eurolla.
Työryhmän mukaan siihen tarvitaan niin rakenteellisia uudistuksia kuin veronkorotuksia ja menosäästöjä.
Kulmuni pitää sopeutuksessa rakenteellisia uudistuksia tärkeimpinä. Hänestä veronkiristykset ovat myrkkyä työllisyydelle ja yrittäjyydelle. Menoleikkaukset ovat taas myrkkyä palveluille.
– Jos pystymme tekemään modernin työmarkkinauudistuksen tai onnistumme sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa, niistä tulee sellaisia säästöjä, jotka tosissaan auttavat meitä.
Hän ei risti sormiaan luvatessaan, että tällä kertaa sote-uudistus onnistuu oikeasti.
– Lausuntokierrokselta se pitää saada syksyllä eduskuntaan. Ensi vuonna se tulee putkesta ulos!
Kulmuni kaipaa työmarkkinauudistusta, jonka niin Ruotsi, Tanska kuin Saksa ovat tehneet aikapäiviä sitten, ja mikä näkyy niiden talouskunnossa.
Pöydällä Kulmunin mielestä pitää olla myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus. Lista jatkuu.
– Haluaisin nostaa esille työkyvyn. Meillä jää todella paljon ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle. Meillä sairastetaan enemmän, ja työkyky työuran loppupäässä menetetään nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa.
– Tämä vaatii varmasti vähän panostusta. Jos pystymme panostamaan tähän yhteisiä varoja, niin ihmiset toivottavasti jaksavat työssä vähän pidempään, Kulmuni esittää.
Meillä sairastetaan enemmän, ja työkyky työuran loppupäässä menetetään nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa.
Kulmunin oma työeläkeikä oli postin tuomassa työeläkeotteessa 73 vuotta. Siihen on 40 vuotta, niin paljon, että Kulmuni naurahtaa itsekin.
– Kun elämme pidempään, on ihan selvää, että työskentelemme pidempään.
Kulmuni kysyy myös, miksi yksityisellä puolella sairauspoissaoloja on vähemmän kuin julkisella puolella? Toimivatko palvelut parhaalla mahdollisella tavalla, ja löydetäänkö ne?
– Avun saaminen olisi niin tärkeää, jos itsellä on jotakin fyysistä kremppaa, mutta olisi kuitenkin intoa tehdä työtä.
Panostusta etäyhteyksiin
Valtiovarainministerikin toivoo, että alkanut kesä olisi kotimaan matkailun superkesä.
– Sillä lailla autetaan myös toisiamme: yritykset saavat asiakkaita, ja suomalaiset hienoja kesäkokemuksia eri puolilta maata.
Kun tehdään vahvempaa koronanjälkeistä Suomea, tarvitaan panostuksia kaikkeen siihen, mikä liittyy etäyhteyksiin ja digitalisaatioon.
Torniolaisella ministerillä kesälomaa on pari viikkoa.
– Minua kiinnostaisi mennä Kalajoen hiekkasärkille, koska siellä tuli lapsena polskittua. Myös Koli kiinnostaisi. Siellä en ole käynyt pitkään aikaan, ministeri haaveilee luontovaelluksesta.
Koronakevään onni onnettomuudessa oli salamana otettu digiharppaus, joka on ollut pitkään mukana politiikan toimintasuunnitelmissa.
– Kun tehdään vahvempaa koronanjälkeistä Suomea, tarvitaan panostuksia kaikkeen siihen, mikä liittyy etäyhteyksiin ja digitalisaatioon. Se mahdollistaa monipaikkaisen elämän ja joustavoittaa asioita.
Jos me kohtaamme tällaisen epidemian uudestaan, toivon, että meillä on digitaaliset yhteydet paremmassa kunnossa, ja että meillä on enemmän kotimaista huoltovarmuutta.
Kulmuni haluaa, että lopuillakin miljoonalla suomalaisella, jotka eivät pysty käyttämään tällä hetkellä internettiä, olisi siihen mahdollisuus. Vanhuksia pitää auttaa digiasioissa.
Hän pitää 5G -laajakaistayhteyksiä yhtä oleellisina kuin vettä ja viemäröintiä.
– Jos me kohtaamme tällaisen epidemian uudestaan, toivon, että meillä on digitaaliset yhteydet paremmassa kunnossa, ja että meillä on enemmän kotimaista huoltovarmuutta.
Kulmuni aikoo pitää ajankäyttöä tehostaneet etäkokoukset osana omaakin työarkeaan.
Hankala budjettiriihi
Syksyn budjettiriihestä Kulmuni odottaa poikkeuksellisen vaikeaa.
– Käytännössä meidän täytyy neuvotella hallitusohjelmaa uusiksi menojen osalta. Asioiden ja aatteiden osalta hallitusohjelma on se, mikä on sovittu, mutta voi olla, että joitakin asioita täytyy jättää odottamaan parempia aikoja.
Henkilökohtaisella tasolla korona on opettanut paineensietokykyä ja jatkuvan kaaoksen hallintaa.
Korona on opettanut monia asioita tuoreelle valtiovarainministerille ja keskustan puoluejohtajalle.
– Kun asiat toimivat hyvin, sitä ei voi ikinä liiaksi arvostaa. Toisaalta se on opettanut sen, että Suomi selviytyy mistä tahansa. On selviytynyt pahemmastakin. Henkilökohtaisella tasolla korona on opettanut paineensietokykyä ja jatkuvan kaaoksen hallintaa.
Jos olisi tiennyt, mitä kaikkea vuosi tuo tullessaan, olisi voinut kauhistua.
Keväällä Kulmunin perustyöpäivät ovat olleet 12-tuntisia ja pisimmillään venyneet 14–16:een tuntiin. Hän sanoo nukkuvansa sikeästi, mutta liian lyhyesti.
Omaa kehityskaartaan ministerinä ja puoluejohtajana Kulmuni kuvailee sanomalla, ettei kukaan ole seppä syntyessään.
– Jos olisi tiennyt, mitä kaikkea vuosi tuo tullessaan, olisi voinut kauhistua.
