Vantaa – Helsingin entinen maalaiskunta, jossa on Suomen ainoa kansainvälinen lentokenttä – on viime aikoina ollut palkintosateessa. Marraskuussa se sai pääpalkinnon ensimmäisenä alle 250 000 asukkaan kaupunkina Suomessa eurooppalaisessa iCapital Awards -kilpailussa.
Lisäksi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen palkittiin kansainvälisen naisverkoston IWF:n Women Who Make a Difference -palkinnolla. Palkintoraadin mukaan hän on osoittanut aitoa johtajuutta merkittävällä urallaan, tasa-arvon edistäjänä ja verkoston jäsenenä.
60 vuodessa suureksi
Otetaanpa ensin tämä Vantaan saama palkinto innovaatioiden uudennosten ja keksintöjen keitaana. Yllättikö ykköstila, Ritva Viljanen?
– Muita se saattoi Suomessa yllättää, koska niin moni kaupunki on sitä tavoitellut. Meitä palkinto ei yllättänyt, koska tiesimme olevamme innovaatioiden osalta hyvässä iskussa. Viime vuonna palkinto jaettiin ensi kertaa kahteen osaan, isoihin yli 250 000 asukkaan kaupunkeihin ja tätä pienempiin.
Vantaa päihitti sarjansa finaalissa Norjan Trondheimin ja Portugalin Cascaisin. Suomessa saman kokoluokan kaupunkeja ovat Oulu (207 327 asukasta), Turku (194 391), Jyväskylä (143 420), Kuopio (120 210) ja Lahti (119 984) sekä Tampere (244 026). Helsinki ja Espoo kisaavat isompien kaupunkien sarjassa, jonka voitti tänä vuonna Dortmund Saksasta.
Viljasen mukaan tärkeä peruste palkinnolle oli Vantaan kehitys 60 vuoden ajalta. 1960-luvun 15 000 asukkaan maalaiskunnasta on kasvanut 242 000 asukkaan kaupunki.
– Ja kasvu on ollut hallittua, olemme kyenneet hyviin peruspalveluihin. Vantaa myös kukkii sosiaalisia innovaatioita kuten ruoka-avun Yhteinen pöytä -malli, jossa jaetaan 2 miljoonaa kiloa hävikkiruokaa vuosittain, ruokaillaan yhdessä ja tukea antaen, sanoo Viljanen.
Kasvu on ollut hallittua, olemme kyenneet hyviin peruspalveluihin.
Hän mukaansa tuomaristo oli vaikuttunut Aviapoliksen alueesta, joka on nykyisin Suomen toiseksi suurin yritysalue ja kansainvälisin sekä nopeimmin kasvava yritysalue. Perusteena olivat myös Vantaan kunnianhimoiset ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteet kuten Vantaan energian monet toimet kasvihuonekaasujen hillinnässä. Ja on myös Vantaan opetuksen digiloikka, Viljanen luettelee.
International Women Forumin eli kansainvälisen naisverkoston palkinnon hän ottaa nöyränä vastaan ja kiittää siitä, että suomalaiset naisjohtajat valitsivat hänet ehdokkaakseen. Viljanen oli yksi kuudesta vuoden 2021 palkitusta maailman naisjohtajasta, mitä hän pitää kunniana.
Vantaan saama innovaatiopalkinto toi kunnian lisäksi selvää rahaa, 500 000 euroa. Mihin Vantaa aikoo käyttää tämän puoli miljoonaan euroa?
– Tämän kevään aikana kaupunginhallitus päättää palkintorahan jakamisesta. Lähtökohtana on, että tämä raha poikisi lisää innovaatioita Vantaalla. Suunnittelemme innovaatiokilpailua, jossa pääosa rahasta jaettaisiin. Lisäksi suunnitelmissa on perustaa Vantaalle vuosittain toteutettava kansainvälinen Innovation Week -tapahtuma, Viljanen toteaa.
– Lisäksi toivon, että Vantaan esittelyvideon taustamusiikin rummuttanut koululaisten Tempo-orkesteri saa mukavan osuuden palkinnosta.
300 metriä luontoon
Saisiko kaupunginjohtajalta muutaman syyn, miksi kannattaa asua Vantaalla?
– Vantaa on vantaalaisille maailman paras paikka, ihmisen kokoinen. Vantaa on avoimuutta, tänne on helppo tulla ja päästä helposti mukaan vantaalaisuuteen. Olemme tottuneet vastaanottamaan vuosikymmenten ajan Suomen suurinta muuttoliikettä.
– Vantaan kulkuyhteydet ovat erinomaiset ja koko maailma on lähellä, sillä kansainvälinen lentokenttäkin on Vantaalla. Ja luontoa riittää kaikille. Keskimäärin vantaalaisella on 300 metrin matka luontoon, luettelee Viljanen.
Vantaan kaupunkikeskuksissa ja uusilla asuinalueilla asuntojen hinnat lähestyvät jo Helsingin ja Espoon hintoja.
Hän jatkaa kehujaan: Lähipalvelut ovat hyvät ja kulttuuritarjonta laaja. Kaupungin lisäksi yksityiset yritykset tuottavat uutta. Esimerkiksi Backaksen kartanon maille on tulossa Elämyskeskus ja Muumi-aiheinen sisäpuisto. Lisäksi vireillä on isoja yksityisiä tapahtuma- ja liikuntahankkeita.
Miten on Vantaan maine Helsinkiä ja Espoota halvempana paikkana hankkia asunto?
– Valitettavasti se pitää enää osin paikkansa. Vantaan kaupunkikeskuksissa ja uusilla asuinalueilla asuntojen hinnat lähestyvät jo Helsingin ja Espoon hintoja. Tosin niin kalliita alueita kuin Helsingin kantakaupunki, niitä ei vielä Vantaalla ole, sanoo Viljanen.
Naisia 80 % työntekijöistä
Vantaan kaupungin palveluksessa työskentelee 11 000 henkeä, puolet opetus- ja kasvatustehtävissä, kolmannes hoito- ja hoiva-aloilla sekä loput teknisissä tehtävissä ja hallinnossa. Työsuhteista neljä viidestä on vakinaisia. Henkilöstöstä naisia on 80 prosenttia.
Miten kaupunginjohtaja mainostaisi Vantaata työnantajana jytyläisille ja muille työhaluisille?
– Vantaa on hyvä ja vakaa työnantaja, säästöjä on tehty ilman että ketään on jouduttu lomauttamaan tai irtisanomaan.
– Tuotamme palveluja, joita ihmiset tarvitsevat, ja siksi työnteolla on tärkeä tarkoitus eikä motivaatiota tarvitse erikseen hakea. Kaupunki on pärjännyt hyvin työnantajamittauksissa ja meillä on mukavat työkaverit, Viljanen sanoo.
Säästöjä on tehty ilman että ketään on jouduttu lomauttamaan tai irtisanomaan.
Hänen mukaansa Vantaa tarjoaa esimiehille ja koko henkilöstölle jatkokoulutusta, jotta kaikki voisivat suoriutua työstään entistä paremmin. Ja lentokenttäkaupungilla on hyvät kulkuyhteydet koko pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueelta, Viljanen kehuu.
Vantaalla työssäkäynnin omavaraisuusaste on 110 prosenttia, päivittäisiä pendelöijiä kaupunkiin tulee 50 000.
Ritva Viljanen haluaa nostaa esiin 2012 aloitetun talous- ja velkaohjelman seuraajan, ensimmäisenä koronavuotena 2020 hyväksytyn tuottavuus ja kasvu -ohjelman. Tasapainotusohjelma varmisti sen, etteivät pahimmat koronan uhkakuvat ole toteutuneet ja Vantaan talous saadaan vakautettua.
– Lisäksi oli tärkeätä, että Vantaan kaupunki oli aktiivinen vaikean lentokenttäympäristön tilanteen suhteen, kun korona lopetti lentoliikenteen lähes kokonaan. Yhteistyöllä työ- ja elinkeinoministeriön asettaman selvityshankkeen ja selvitysmiehen kanssa löytyi ratkaisu, jolla estettiin ison huolintayhtiön Swissport Finlandin henkilökunnan, lähes puolentoista tuhannen työntekijän, jääminen täysin tyhjän päälle.
Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.
Seuraavaksi oma ratikka
Ritva Viljanen kertoo Vantaan investoivan lähivuosina noin 155 miljoonaa euroa vuosittain. Vantaan tavoitteena on investoiminen ilman velkaantumista. Uusia isoja lähiajan investointeja hän mainitsee ammattikouluyhtymä Varialle rakennettavat uudet toimitilat Vehkalaan ja lisäksi on suunnitteilla Jokiniemeen uusi ammatillinen koulutuksen superkampus, oppimiskampus.
Lisäksi päiväkoteja ja kouluja rakennetaan ja laajennetaan koko ajan. Kuusijärveä kehitetään Vantaan virkistyksen ja luontomatkailun helmenä sekä Elmoon tulee pitkään odotettu täysmittainen uimahalli.
Kun Kehärata on aika pitkälti pulkassa, onko Vantaan ratikka seuraava iso hanke?
– Vantaa ei ole enää isoista kaupungeista velkaisin, päinvastoin olemme vähävelkaisimmasta päästä.
Jos päätös saadaan tehtyä 2023, Vantaan ratikalla pääsee huristamaan vuonna 2028.
Vantaan ratikkaa suunnitellaan, ja se tulee päätettäväksi 2023, sanoo Viljanen, joka on ratikan kannattaja. Hän näkee, että ratikka avaa Vantaalle kaupunkikehittämiseen todella hyvät näkymät sekä avaa elinkeinoelämälle jopa 11 miljardin euron investointimahdollisuudet.
Hänen mukaansa lentoasemalta Mellunmäen metroasemalle Helsinkiin kulkevan ratikan toteuttaminen toisi Vantaalle tuloja.
– Ratikan ansiosta tulisi 30 000 uutta työpaikkaa ja 37 000 uutta asukasta. Jos päätös saadaan tehtyä 2023, Vantaan ratikalla pääsee huristamaan vuonna 2028, sanoo Ritva Viljanen.
