Ajankohtaista
18.12.2020

Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima:

Asennemuutos suurin haaste, kun eläkeputki poistuu

Vaikka eläkeputkiratkaisun tavoitteena on täyttää hallituksen työllisyystavoite ja hakea tasapainoa sekä työnantajien että työntekijöiden turvan ja jouston välillä, se ei automaattisesti muuta isointa ongelmaa eli työnantajien asennetta ikääntyneempiin työntekijöihin, kirjoittaa Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima.

Teksti: Jonna Voima Kuvat: Matti Matikainen

Suomen hallitus tiedotti eilen, että eläkeputki poistuu kokonaan vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneiltä. Vuonna 1963 syntyneiden osalta ns. eläkeputken pää myöhentyy. Vastineeksi kehitetään muutosturvaa. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2023 alusta lukien.

Ratkaisu pitää sisällään myös lukuisia muita toimia, joiden tavoitteena on turvata työttömäksi joutuneiden työllistyminen tai toimeentulo työn menetyksen jälkeen. Toimet kohdistuvat 55 vuotta täyttäneisiin.

Hallituksen ratkaisu oli odotettavissa. Työmarkkinakeskusjärjestöjen pitkin syksyä käymissä neuvotteluissa ei yhteistä näkemystä löytynyt. Neuvotteluista hallitus sai kuitenkin runsaasti eväitä ratkaisuun, joka oli poliittisesti vietävissä maaliin.

Onko lopputulos sitten hyvä vai huono? Loppuvatko ikääntyneiden irtisanomiset? Työllistyvätkö nyt ihmiset vanhetessaan paremmin kuin ennen? Jaksavatko ihmiset nyt paremmin töissä?

Hallituksen tekemä ratkaisu on työntekijöiden näkökulmasta kohtuullisen tasapainoinen mutta on harhaa kuvitella, että yksin sillä poistettaisiin ikääntyneiden työntekijöiden työllistymisen vaikeus.

Vaikka ratkaisun tavoitteena on täyttää hallituksen työllisyystavoite ja hakea tasapainoa sekä työnantajien että työntekijöiden turvan ja jouston välillä, se ei automaattisesti muuta isointa ongelmaa eli työnantajien asennetta ikääntyneempiin työntekijöihin.

Ylipäätään jo se, että yhteiskunta pitää ikääntyvinä 55 vuotta täyttäneitä työntekijöitä, osoittaa perustavanlaatuisen ajattelutavan muutoksen tarpeen.

Tarvitsemme työmarkkinoille selkeää asennemuutosta. Tätä toivottavasti ratkaisu osaltaan tukee. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että asenteet muuttuvat kovin hitaasti. Vaikka uudistus ei astu välittömästi voimaan, on kaksi vuotta asenneilmapiirin kannalta lyhyt aika.

Ylipäätään jo se, että yhteiskunta pitää ikääntyvinä 55 vuotta täyttäneitä työntekijöitä, osoittaa perustavanlaatuisen ajattelutavan muutoksen tarpeen. Työntekijä on oikean ikäinen vain hyvin vähän aikaa – ensin ollaan liian nuoria ja potentiaalisia perhevapaan käyttäjiä, sitten liian vanhoja. Tällaisesta ajattelusta meidän on päästävä eroon. Työurien piteneminen sekä alku- että loppupäästä on meille yhteinen tavoite.

Työssä jaksamisen tukeminen jäi valitettavasti hallituksen ratkaisussa vähäiseksi. Työkyvyttömyys heikentää työllisyysastetta ja yksittäisen työntekijän kohdalla toimeentuloa jopa loppuelämän ajaksi. Jaksamisen tukeminen on toimiva tapa puuttua näihin tilanteisiin, ja siihen meidän on tulevina vuosina panostettava.

Poliittisesti ratkaisu oli tärkeä. Tärkeää on myös ratkaisun voimaantulon saattaminen aikaan, jolloin olemme toivottavasti talouden kasvu-uralla. Kun tarvitsemme iästä riippumatta kaikkia työntekijöitä työmarkkinoille, myös asennemuutos helpottuu.

Jonna Voima
Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja

Liite: Hallituksen toimenpiteet yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseen

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.

  1. Jossakin muistan väitetyn, että viimeiselle työnantajalle voi jäädä Musta Pekka käteen, jos työntekijä jää ennenaikojaan eläkkeelle, eli kovat rapsut tulee eläkeyhtiöltä. Jos näin on, ei ihme että meitä yli viisvitosia aletaan karttamaan