Vuoden 1904 pillulakko on Suomen ensimmäinen seksuaalista väkivaltaa vastustanut lakko. Kolme paperitehdasta Kymenlaaksossa sulkenut lakko sai alkunsa Työmies-lehdessä julkaistusta ilmoituksesta:
Allekirjoittaneet todistaa valaehtoisesti, että Voikkaan salimestari Schmitz on väkivaltaisesti raiskannut meidät. Allekirjoituksena: Paperin lajittelijat
Ilmoitus johti yli 1 100 työläisen lakkoon ja mittavaan julkiseen keskusteluun paitsi tehdastyön ongelmista, myös teollisuuspaikkakuntien vaaroista työläisnaisten siveellisyydelle. Ihan kuten edelleen, myös tuolloin käytiin laajaa keskustelua siveellisyyden ja sopimattomuuden muka häilyvästä rajasta. Ehkä siksi työsuojelun uranuurtajan ja Suomen ensimmäisen ammattien naistarkastajan Vera Hjeltin kerrotaan puolustaneen kiistassa Kymi-Yhtiöitä ja pohtineen, onko työläisnaisten kunnia ylipäänsä niin korkea, että sen loukkaamisesta kannattaa tehdä moinen haloo.
Pillulakko oli esimerkki siitä, miten näennäinen yhdistävä tekijä ei takaa yhdenvertaista kohtelua.
Pillulakko oli paitsi merkittävä #metoo-keskustelu, myös esimerkki siitä, miten näennäinen yhdistävä tekijä ei takaa yhdenvertaista kohtelua. Porvaritaustaisella ja ruotsinkielisellä Hjeltillä ei ollut kovinkaan paljon yhteistä työläisnaisten kanssa, eikä hän ottanut paperisalin enkeleiksi nimettyjen nuorten työläistyttöjen puheita tosissaan.
Monilla työpaikoilla yhdenvertaisuuden toteutumista mitataan edelleen vertaamalla naisten ja miesten lukumäärää keskenään. Se ei kuitenkaan riitä. Sukupuoli on vain yksi tekijä, joka yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista arvioitaessa tulisi ottaa huomioon. Sen lisäksi tulisi huomioida esimerkiksi henkilöiden sosioekonominen tausta, alkuperä, koulutus, ikä, vammaisuus, sukupuolen ilmaisu sekä näiden risteytyminen. Näiden tunnistaminen on paljon vaikeampaa, joten siksi ne jäävät usein huomiotta.
Kun työpaikan koulutuspäivään halutaan seuraavan kerran kutsua unelmakarttatyöpajaa tarjoava somevaikuttaja, ole sinä se rohkea, joka nostaa kätensä ja toivoo ennemmin yhdenvertaisuuskoulutusta. Paperisalin enkelit ansaitsivat parempaa, ja niin ansaitset sinäkin.
Emmi Nuorgam
Maailmanparantaja, keskustelunherättäjä, kirjailija, kolumnisti ja juontaja, jolta saa mielipiteitä pyynnöstä ja ilman.
