Työmarkkinajärjestöt tekevät STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan voitavansa, jotta hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta toteutuu. Tosin ajat ovat hyvin haastavat, Palola lisää.
– STTK:ssa uskomme, että tällä hallituksella on osaamista työelämän asioissa ja toimimisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Hallituksen ilmoitus kolmikantaisista työryhmistä työllistymistoimien kartoittamiseksi sopii järjestölle.
– Olemme olleet tosi tyytyväisiä, että hallitus ilmoitti jo aiemmin, että palataan kolmikantaiseen valmisteluun.
Tämä merkitsee järjestön mukaan vakautta työmarkkinoille ja asioiden huolellista valmistelua.
Palola antaa kiitosta hallituksen suunnitelmille työllisyyden nostamiseksi, mutta tärkeimpänä tekijänä hän pitää alkavaa neuvottelukierrosta.
– Merkittävin työllisyysratkaisu tehdään seuraavalla neuvottelukierroksella. Tarvitsemme työllisyyttä ja taloutta tukevia ratkaisuja. Ne tehdään neuvottelupöydissä.
Neuvottelukierroksesta pitkä
Palola arvioi, että työmarkkinakierroksesta tulee edelliskierroksia paljon haasteellisempi. Talouskasvu ei ole aiempien vuosien tasolla. Neuvottelukierroksesta tulee erittäin pitkä, sillä sopimukset päättyvät eri aikaan, julkisen sektorin sopimukset vasta maaliskuun lopussa. Lisäksi ratkaistavana on kilpailukykysopimuksen perintö. Työajan pidennyksistä on sovittu eri tavoin eri toimialoilla.
Palola on kuitenkin toiveikas:
– Jos pystymme tekemään nopeita ratkaisuja, se näkyy työllisyydessä jo tällä hallituskaudella.
Työmarkkinaratkaisun mallia ei tule hänestä päättää etukäteen.
– Ideologia ei saisi koskaan ajaa pragmaattisuuden edelle. Kilpailukykysopimus oli laaja tulopoliittinen kokonaisratkaisu, jolla alennettiin suomalaisen työn hintaa, eli tehtiin sisäinen devalvaatio. Se ei ollut palkansaajapuolelle mieleen, mutta näimme sen siinä kohtaa siedettävimmäksi ratkaisuksi.
Palola sanoo ymmärtävänsä, että julkisella sektorilla ei pidetä lomarahojen leikkauksista. Kiky-sopimuksen arvo on hänen mukaansa ennen muuta siinä, että työmarkkinaosapuolet osoittivat pystyvänsä hakemaan yhteisen ratkaisun eivätkä jääneet odottamaan hallituksen pakkolakeja.
Keppi- vai porkkanalinja?
Työllisyyden nostamisessa Palolan mukaan kyse on myös tasa-arvosta. Hyvinvointipalvelut ovat pitkälti kiinni verotuloista ja siten työllisyydestä. 75 prosentin työllisyysaste on Palolan mukaan välivaihe, sillä Suomenkin tulee pyrkiä noin 80 prosentin työllisyyteen muiden Pohjoismaiden tavoin.
– Tulokset riippuvat pitkälti siitä, otetaanko Suomessa käyttöön keppi- tai porkkalinja, Palola toteaa. STTK suosii porkkanoita.
– Työvoimapalvelujen resurssit pitää saada pohjoismaiselle tasolle. Ikääntyneet, nuoret ja maahanmuuttajat tarvitsevat henkilökohtaisia palveluja.
Ihminen pitää napata työvoimapalvelujen piiriin heti, kun hän tarvitsee niitä tai kun hän on työttömyysuhan alla. Kun ihminen kokee, että hänestä huolehditaan, omakin motivaatio kasvaa.
Työministeri Timo Harakan lupaus lisätä palkkatuen käyttöä on Palolan mukaan paikallaan, sillä nyt tukirahoja jää käyttämättä.
Vaikeampi ratkaistava on kohtaanto-ongelma, sekä osaamisessa että liikkumisessa.
– Meillä ei ole riittävästi oikeanlaista osaamista. Täytyy panostaa jo työelämässä olevien ihmisten osaamiseen. Kun he joutuvat työttömyysuhan alle, räätälöidään heille sopivat koulutuspalikat tarvittavan osaamisen saamiseksi. Ei niin, että lähdetään tekemään uutta tutkintoa.
Muuttohalukkuutta työn perässä on Palolan mukaan vaikeampi lisätä. Se auttaisi, jos muualle työllistyvä voisi saada määräaikaisesti suuremman työmatkavähennyksen.
– Olisi selvä porkkana lähteä kauemmaksi töihin, eikä perhettä tarvitsisi heti muuttaa.
Kova, mutta ei utopistinen
Pohjoismaisen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan Palolan mukaan ennen muuta pitkäjänteisyyttä ja yksilöllisiä ratkaisuja. Työtä pitää löytyä erityisryhmille kuten osatyökykyisille, maahanmuuttajanaisille ja heikosti koulutetuille.
– Mielestäni jokaisen velvollisuus on tehdä töitä ja osallistua omalla panoksellaan yhteiskunnan rakentamiseen, hän sanoo.
– Helpot keinot on jo käytetty. Pitkäaikaistyöttömistä pitää löytää ne, jotka ovat vielä kelpoisia ja halukkaita työhön. Tämä on herkkä asia, mutta joukossa on varmaan niitä, joiden oikea paikka on muualla.
Työttömyysasteen kutistaminen on hankalampi haaste. Tärkeintä on estää nuorten jääminen vaille toisen asteen tutkintoa. STTK on ajanut oppivelvollisuusiän nostamista ja maksutonta toiseen asteen koulutusta. Nämä ovat nyt hallitusohjelmassa.
– Lähes joka viides vastaan tuleva nuori on vailla tarvittavaa tutkintoa. Tavoitteena pitää olla, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon, etenkin pojat. Tulevaisuudessa vaadittavat taidot muuttuvat moneen kertaan, joten oppimisvalmiuksien ja -asenteiden pitää olla kunnossa.
Maahanmuutto-ohjelma tekeille
– Pohjoismainen työllisyystaso on kova, mutta ei utopistinen tavoite.
Siksi työllistämispyrkimysten ohella on lisättävä työperäistä maahanmuuttoa. Palola painottaa, että humanitäärinen ja työperäinen maahanmuutto tulee pitää erillään.
– Humanitäärinen maahanmuutto koskee turvapaikan hakijoita ja pakolaisia. Työperäinen maahanmuutto on sen sijaan aktiivista osaajien houkuttelemista maahamme; siinä puhumme paljon suuremmista määristä.
– Ukkoutuva ja akkautuva kansakuntamme tarvitsee koulutettuja ja osaavia työntekijöitä muualta.
Palola perää kansallista ohjelmaa työvoiman houkuttelemiseksi Suomeen. Monet muut maat kilpailevat jo samoista ihmisistä.
– Ensimmäiseksi pitäisi myöntää oleskelu- ja työluvat täällä opiskeleville ulkomaalaisille. Heidät voisi jopa velvoittaa jäämään Suomeen tietyksi ajaksi. Humanitäärisistä syistä maahamme tulevat pitää saada mahdollisimman nopeasti kotoutettua ja töihin.
Varmuutta epävarmuuden keskelle
Hallituksen työllisyystavoite on Palolan mielestä ajankohtaan nähden kova. Kauppasota on ovella, ja maailmanpoliittinen tilanne on epävakaa. Suomen talouden kehitys on pitkälti kiinni vientimaistamme.
– Meille on tärkeää olla tiiviinä osana Euroopan unionia. Se on isompi toimija. Me voimme Suomena tehdä yllättävän vähän. Kuitenkaan meidän ei pidä omilla toimillamme heikentää tilannettamme.
– Niissä asioissa, missä voimme, meidän tulee löytää mahdollisimman kestävät, hyvät ja edulliset ratkaisut Suomelle. Ulkopuolella on uhkatekijöitä hyvin paljon.
Näkemyseroja varmasti riittää, mutta Palola toivoo sopimista riitelyn sijaan.
– Pohjalainen isoäitini totesi aikanaan, että asiat eivät ole koskaan niin huonosti, etteikö niitä riitelemällä vielä huonommaksi saa. Se on hyvä muistutus poliitikoille ja työmarkkinapoliitikoille.
