Maatalouslomitusjärjestelmän 45-vuotista taivalta juhlistettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) järjestämässä juhlaseminaarissa lokakuussa. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi seminaarin olleen hänen ensimmäinen kosketuksensa lomitusjärjestelmän käytännön toteuttajiin ja toivoi yhteistyön jatkuvan hyvänä ja tuloksellisena.
Kiuru painotti puheessaan toimivan lomitusjärjestelmän tärkeyttä maatalousyrittäjien ja eläinten hyvinvoinnille.
– Olen käytännössä äitini ja hänen miehensä työn kautta oppinut arvostamaan sitä, mitä lomituspalvelut parhaimmillaan voivat antaa karjatalousyrittäjille. Lomitus tukee kotieläintilallisen raskasta arkea, ja ammattitaitoisten lomittajien ansiosta yrittäjät voivat nukkua yönsä vapaapäivinään hyvin, Kiuru korostaa.
– Lomitusjärjestelmän perimmäinen tarkoitus on antaa yrittäjille mahdollisuus palautua työstään ja sitä kautta jopa pidentää työuria. Lomitusjärjestelmä on hyvinvointiyhteiskuntamme ylpeydenaihe yhtä lailla kuin äitiyspakkaus tai terveydenhuolto.
Kiuru katsoo lomituksen olevan osa yrittäjien sosiaaliturvaa. Euroopan unioni lukee sen kuitenkin enemmän valtiontukisääntelyn piiriin kuuluvaksi yritystueksi. Tässä asiassa tarvitaan Kiurun mielestä vahvaa ja yhtenäistä edunvalvontaa Euroopan unioniin päin.
– Lomitusjärjestelmän ongelmakohdat ovat pysyneet vuosien saatossa pitkälti samoina. Tälläkin vuosituhannella puhutaan ammattitaitoisten lomittajien saatavuudesta ja lomittajien kokoaikaisesta työllistämisestä. Myös koulutusta pitää olla riittävästi, sillä maatilojen kasvava koko ja teknistyminen haastavat lomittajien ammattitaitoa, Kiuru muistuttaa.
Hän painottaa, että lomitusjärjestelmän kehittämistä pitää tehdä hallitusti ja asia kerrallaan.
– Ensin on varmistettava, että järjestelmämme täyttää varmasti EU-lainsäädännön vaatimukset. Sähköisen palvelujärjestelmän, Lomitusnetin, kehitystyötä pitää viedä nopeasti eteenpäin. Maatalouslomituksen uutta hallintomallia alamme valmistella ensi vuoden alussa kaikkien toimijoiden yhteisellä seminaarilla. Haluan viedä läpi vain sellaisia uudistuksia, joiden valmistelussa ihmiset voivat kokea olleensa osallisina, Kiuru linjaa.
– Maatalouslomituksen tulevaan hallintomalliin en osaa ottaa mitään kantaa. Keskeinen kysymys on, kuinka keskitetyn lomitusjärjestelmän haluamme ja olisiko edes maakunta riittävän iso hallintoyksikkö. Se on ainakin varmaa, että meitä kaikkia tarvitaan, jos aiomme saada lomitusasiat toiselle tolalle.
Osa-aikaisuus ongelma
Maatalouslomittajat ry:n toiminnanjohtaja Raimo Kivineva oli ministerin kanssa samoilla linjoilla siitä, että tuleva uudistus pitää suunnata rohkeasti tulevaisuuteen.
– Kaikki vaihtoehdot lomitustoiminnan palvelujen ja hallinnon järjestämiseksi, myös keskitetty Mela-hallintomalli, on otettava keskusteluun. Hallintouudistus on ennen kaikkea mahdollisuus muuttaa ja kehittää nykyjärjestelmää.
– Suurin ongelma tällä hetkellä on lomittajien osa-aikaisuus, sillä yli puolet lomittajista työskentelee osa-aikaisessa työsuhteessa. Lisäksi merkittävällä osalla maatalouslomittajista työaikakorvauksia annetaan vapaana eikä rahana. Todellinen osa-aikaisuus lähenteleekin 70 prosenttia. Osa-aikainen työ ja siitä saatu tulo eivät nuoria houkuta, ja siksi he hakeutuvat muille työmarkkinoille, Kivineva sanoo.
Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari kertoi, että maatalouslomituksen kehitystyö oli viime hallituskaudella odottavassa tilassa, eikä kehityshankkeita voitu viedä eteenpäin.
– Kehitystyötä on nyt mahdollisuuksien mukaan jatkettava, jotta palvelut pelaavat ja lomituksen perustarkoitus toteutuu. Lomituspalveluiden organisoinnin osalta olemme edelleen odottavalla kannalla. Haluamme Melassa vaikuttaa siihen, että tämä ainutlaatuisen hieno palvelu säilyy ja tuo helpotusta karjatilallisten vaativaan arkeen myös tulevaisuudessa, Huotari toteaa.
Ylä-Savon lomituspalveluiden lomatoimenjohtaja Heli Aamuvuori painotti myös kehitystyön tärkeyttä, vaikka tuleva hallintomalli onkin hämärän peitossa.
– Digiloikkaa pitää edistää, jotta voimme palvella yrittäjiä paremmin ja helpottaa lomittajien töiden järjestämistä. Hankimme juuri 160 lomittajalle älypuhelimet, jotta voimme toimittaa heille WhatsApp-sovelluksen kautta työvuorotaulukot ja niihin tulevat muutokset. Puhelinten avulla lomittajat voivat myös verkostoitua työkavereiden kanssa, Aamuvuori kuvailee.
– Zoom-sovelluksen avulla lomittaja voi hoitaa etätapaamisen esimiehen kanssa tai osallistua työpaikkakokoukseen. Pyrimme myös järjestämään esimiehille enemmän aikaa lomittajien kohtaamiseen ja varhaiseen aktiiviseen välittämiseen, jotta pystyisimme vähentämään sairauspoissaoloja. Hyvä lomituspalvelu onkin yrittäjistä välittämisen lisäksi myös parempaa välittämistä lomittajista, Aamuvuori summaa.
