Ammatit
14.06.2023

Jytyläinen ammatti:

Merkityksellinen työ motivoi lastenhoitajaa

Jytyläinen lastenhoitaja Marika Etelämäki viihtyy työssään päiväkodissa ja tekee kaikkensa, jotta varhaiskasvatukseen tulevat harjoittelijat jäisivät alalle.

Teksti: Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Robert Seger
Lastenhoitaja Marika Etelämäki on mukana asiantuntijajäsenenä Jytyn kasvatuksen ja koulutuksen ammattialaryhmässä.

Parasta työssäni ovat lapset, sanoo 25 vuotta lastenhoitajana päiväkodissa työskennellyt jytyläinen Marika Etelämäki Turusta.

– Lapset ovat aitoja ja iloisia. Heidän hyväntuulisuutensa tarttuu väkisinkin. Jos minulla on omia murheita, töissä ne unohtuvat, Etelämäki kertoo.

Hän työskentelee Lastentalo Mukulaxissa, joka on turkulainen, vuonna 1999 perustettu yksityinen päiväkoti. Yrityksellä on neljä toimipistettä eri puolella Turkua. Mukulax on osa Verkanappulat Oy:tä.

Lapset ovat aitoja ja iloisia. Heidän hyväntuulisuutensa tarttuu väkisinkin.

Etelämäen työpaikka on Hirvensalossa päiväkodissa, jossa on noin 70 lasta. Talossa on neljä ryhmää, jotka ovat lasten iän perusteella joko toukkia tai perhosia. Etelämäen ryhmä on nimeltään Yötoukat. Siinä on 12–13 alle 3-vuotiasta lasta.

– Ryhmässäni on 12–13 uhmaikäistä, sillä lasten keski-ikä on kaksi vuotta. Siinä iässä he jo vähän haastavat aikuisia, että josko he saisivat itse päättää asioistaan.

Yötoukista huolehtii kaikkiaan kolme aikuista, joista kaksi on lastenhoitajia ja yksi lastentarhanopettaja. Ryhmä on ollut kasassa vuoden.

– Lapset ovat todella reippaita eivätkä itke syyttä suotta. Pihalla he ottavat toisiaan kädestä kiinni ja kysyvät, että oletko ”mun kaveli”, Etelämäki kertoo.

 

Ei vuorotyötä

Työ päiväkodissa oli yksi Marika Etelämäen haaveista jo lapsuudessa.

– Muistan, että kirjoitin 8-vuotiaana äidinkielen aineeseen, että minusta tulee kampaaja tai lastentarhanopettaja, Etelämäki kertoo.

Peruskoulun jälkeen hän kuitenkin jatkoi opintoja Turun sairaanhoito-opistossa ja valmistui sieltä lastensairaanhoitajaksi jouluna 1997.

– Se ei ollut ihan minun juttuni. Kun en löytänyt töitä, päädyin seuraavana keväänä Turun kaupungin päiväkotiin, ja siitä se lähti.

Täällä toiminnan pääidea on leikki ja projektilähtöisyys, ja ne sopivat minun mieltymyksiini.

Suurin kompastuskivi Etelämäen uralle lastensairaanhoitajana oli vuorotyö. Ympäri vuorokauden avoinna olevia vuoropäiväkoteja lukuun ottamatta varhaiskasvatuksessa ei tarvitse tehdä töitä iltaisin tai öisin. Esimerkiksi Lastentalo Mukulax on avoinna kello 7–17.

– Sairaanhoitajan koulutuksesta on ollut kyllä hyötyä. Tunnistan helposti, jos joku lapsista on tulossa kipeäksi, ja tiedän, miltä tavallinen silmätulehdus näyttää, Etelämäki sanoo.

Kun Mukulax vuonna 2001 haki lastenhoitajaa, Etelämäki tarttui tilaisuuteen.

– Täällä toiminnan pääidea on leikki ja projektilähtöisyys, ja ne sopivat minun mieltymyksiini.

Marika Etelämäki työskentelee Lastentalo Mukulaxin Hirvensalon-päiväkodissa. Lastentalo Mukulax on ollut vuodesta 2018 osa Verkanappuloita.

Arvostusta harjoittelijoille

Kaksikymmentä vuotta sitten vakituisen paikan saaminen päiväkodista ei ollut mikään läpihuutojuttu, sillä alalla oli tuolloin vielä imua.

– Nykyään nuoret eivät halua tulla varhaiskasvatukseen töihin. Se on surullista, kun itse tykkään tästä työstä todella paljon.

Lastenhoitajan työ sopii kaikille, jotka pitävät ihmisistä, Etelämäki sanoo. Työ vaatii hänen mukaansa spontaaniutta, sillä tilanteet päiväkodissa vaihtuvat välillä nopeasti.

– Lapset ovat ihania, ja molemminpuolinen kiintymyssuhde antaa henkisesti paljon. Tämä on merkityksellistä työtä. Lastenhoitajilla on iso mahdollisuus vaikuttaa lasten elämään.

Tämä on merkityksellistä työtä. Lastenhoitajilla on iso mahdollisuus vaikuttaa lasten elämään.

Etelämäki tekeekin kaikkensa, että hänen päiväkotiinsa tulevat harjoittelijat jäisivät alalle.

– Pidän opiskelijoita tulevina työkavereina. Arvostan heitä ihmisinä ja annan heille vastuuta, jotta he saavat työyhteisöstä positiivisen kuvan.

Asenteesta on ollut apua, sillä moni opiskelija on jäänyt Lastentalo Mukulax Hirvensaloon harjoittelun tai opiskelun jälkeen, eikä sijaistenkaan saaminen tuota ongelmia.

Työvoiman saatavuudella on Etelämäen mukaan iso merkitys, sillä sairauslomat ja henkilöstön suuri vaihtuvuus kuormittavat henkilöstöä.

Lapset ovat aitoja. Heiltä tulee heti suora palaute, jos he eivät tykkää jostain, kertoo lastenhoitaja Marika Etelämäki.

”Lapset harrastavat liikaa”

Marika Etelämäki tykkää käyttää musiikkia työssään. Hän vetää lapsille myös pöytäteatteria.

– Se on minun lempilapseni. Minulla on tarinassa joku punainen lanka, kuten että toista ei saa lyödä, ja opetan käsinukkien tai pehmolelujen avulla lapsia, Etelämäki kertoo.

Hän hämmästelee sitä, kuinka paljon pienet lapset nykyään harrastavat. Heillä saattaa olla päiväkodin lisäksi 2–3 harrastusta. Missä välissä lapset lepäävät, hän miettii.

– Jos lapsi on varhaiskasvatuksen piirissä, hänellä on siellä jo musiikkia, liikuntaa ja teatteria, eikä hänen välttämättä enää tarvitse lähteä kodin ulkopuolelle harrastamaan.

Raha ei ole kaikki, mutta palkkaa voisi silti nostaa.

Toukokuussa Etelämäki oli ensimmäistä kertaa elämässään lakossa, kun Jyty vaati työvoimapulasta kärsivälle yksityiselle sosiaalipalvelualalle vähintään yhtä suuria palkankorotuksia kuin hyvinvointialueille ja kuntiin. Etelämäen työpaikka kuuluu yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen piiriin.

– Raha ei ole kaikki, mutta palkkaa voisi silti nostaa.

Myös työilmapiirillä on iso vaikutus alalla viihtyvyyteen, Etelämäki sanoo ja kertoo, että hänen päiväkodissaan sen eteen on tehty iso työ.

– Puhumme toisillemme nykyään suoraan, jos joku asia harmittaa. Siitä on ollut apua, kun ihmisten kesken aina kuitenkin tulee väärinkäsityksiä.

– Ulkoilu pienten ihmisten kanssa pitää minut kunnossa. Täytin viime vuonna 50 ja pysyn yhä lasten kyydissä, sanoo jytyläinen lastenhoitaja Marika Etelämäki.

Yksityisen sosiaalipalvelualan neuvottelutulos on hyväksytty

Ammattiliitto Jytyn liittohallitus hyväksyi yksityisen sosiaalipalvelualan neuvottelutuloksen. Tulos on nyt hyväksytty kaikkien sopimusosapuolten hallinnoissa. Palkankorotukset kertaerineen ylittävät kokonaisuudessaan niin sanotun yleisen linjan.

Palkat nousevat vuoden 2025 loppuun päättyvän sopimuskauden aikana sosiaalipalvelutoimialalla keskimäärin 13,07 %. Edellä mainittu prosentti sisältää myös kertaerän.

– Olemme tyytyväisiä saavutettuun palkankorotustasoon. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen piirissä työskentelevät saavat nyt reilut palkankorotukset, mikä toivon mukaan helpottaa työvoimapulaa mm. yksityisissä vanhusten hoivakodeissa, lasten päiväkodeissa ja lastensuojelun toimipisteissä, Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima korostaa.

Lue sopimuksen sisällöstä lisää Jytyn nettisivuilta.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.