Maatalouslomituksen nykyisen hallinnon muodostavat sosiaali- ja terveysministeriö, Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) ja toimeksiantosopimuksin toimivat kuntien paikallisyksiköt. Työryhmän mukaan nykyisessä hallintomallissa on monia, käytännössä todettuja vahvuuksia.
Työryhmä selvitti myös mallia, jossa Mela olisi hoitanut sekä lomituksen hallinnoinnin että käytännön toteutuksen ja olisi ollut samalla kaikkien lomittajien työnantaja. Nykyinen lainsäädäntö rajaa kuitenkin Melan toiminnan maatalousyrittäjien sosiaaliturvan hoitamiseen, eikä se voi ottaa kokonaisvastuuta lomituksen toteuttamisesta.
Uudistetun maatalouslomituslain on tarkoitus astua voimaan viimeistään vuonna 2025.
Uudistetun maatalouslomituslain on tarkoitus astua voimaan viimeistään vuonna 2025. Esitettyyn hallinto- ja rahoitusmalliin tarvitaan ennen sitä Euroopan unionin hyväksyntä.
Ennen lomituslain isompaa uudistusta lakiin tehdään pienempiä muutoksia, jotka tulevat voimaan jo ensi vuonna. Jatkossa kotieläinyrittäjyyden määritelmää ja lomaoikeutta ei enää kytketä Myel- ja Yel-vakuutusten voimassaoloon. Eläkevakuutuksen työtulojen suuruuskaan ei enää vaikuta sijaisavun eikä tuetun lomituksen maksuihin. Myös maatalousyrittäjyyden päätoimisuusvaatimus jää pois lomaoikeuden ehdoista. Ratsu- ja ravihevostilat jäävät kokonaan lomitusjärjestelmän ulkopuolelle.
”Hyvä lopputulos”
Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä olivat mukana kuntien, lomittajien, Melan ja maatalousyrittäjien edustajat. Lomittajia työryhmässä edustanut Maatalouslomittajat ry:n toiminnanjohtaja Raimo Kivineva on tyytyväinen työryhmän työhön ja lopputulokseen.
– Työskentely oli sujuvaa, vaikka kaikki kokoukset pidettiin etänä Skypen välityksellä. Lopputulos ja raportti olivat täysin yksimieliset. Saimme tavoitteemme hyvin läpi, Kivineva iloitsee.
On tärkeää, että palvelu säilyy edelleen yhteiskunnan tuottamana. Silloin voi olla varma, että lomituspalvelua on saatavissa ympäri valtakunnan silloin, kun sitä tarvitaan.
Suositeltu hallinnointimalli on Kivinevan mielestä sekä maatalouslomittajien että yrittäjien etu.
– On tärkeää, että palvelu säilyy edelleen yhteiskunnan tuottamana. Silloin voi olla varma, että lomituspalvelua on saatavissa ympäri valtakunnan silloin, kun sitä tarvitaan. Yksityistäminen olisi voinut johtaa kermankuorintaan, Kivineva perustelee.
– Ainoa asia, mikä vähän harmittaa, on se, että lakiuudistus tapahtuu vasta neljän vuoden päästä. Olisi ollut hyvä saada uusi laki voimaan jo aikaisemmin.
Muutaman vuoden odotusvaihe tarjoaa työryhmän mukaan hyvän mahdollisuuden lomitustoiminnan kehittämiseen. Paikallisyksiköiden yhdistämiset isommiksi kokonaisuuksiksi jatkuvatkin Melan johdolla jo ensi vuonna.
Isommat paikallisyksiköt tuovat varmuutta lomittajien työhön.
Ennen uuden lomituslain voimaantuloa paikallisyksiköiden lukumäärä vähenee nopeaa tahtia. Melan selvityksen mukaan vuonna 2023 olisi jäljellä enää 12 paikallisyksikköä nykyisten 38:n sijaan.
– Isommat paikallisyksiköt tuovat varmuutta lomittajien työhön. Kun yksiköt ovat riittävän suuria, saavat myös luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut paremmat resurssit jäsenten hyväksi toimimiseen. Haittapuolena yhdistymisissä on, että osalle hallintohenkilöistä ei löydy enää töitä, Kivineva summaa.
