Ammatit
10.12.2020

Koronakevät nuorisotilatyössä

Miten tehdä nuorisotilatyötä, jos nuorisotilat ovat kiinni? Tätä pääsi pohtimaan jytyläinen nuoriso-ohjaaja Jonna Koivuniemi koronakeväänä. Koivuniemi kertoo kokemuksiaan nuorisotyöstä poikkeusaikana.

Teksti: Jonna Koivuniemi Kuvat: Jyty

”Tämän vuoden tammikuussa Nuori 2020 -tapahtumassa emme osanneet vielä aavistaa, mitä tuleva vuosi toisi tullessaan. Vaikka ohjelmassa oli myös ”Miten ja missä kanavissa tavoitat nuoret vuonna 2020?”, emme voineet arvata sitä valtavan suurta merkitystä, jonka verkossa tehtävä nuorisotyö koronan vuoksi saisi.

Emme voineet arvata sitä valtavan suurta merkitystä, jonka verkossa tehtävä nuorisotyö koronan vuoksi saisi.

Sen vuoksi myös monien toimintasuunnitelmat menivät uusiksi nopealla aikataululla, osalla varmasti myös moneen kertaan. Itselläni moni asia muuttui nopeasti jo maaliskuun alkupuolella, kun pääsin vajaassa viikossa työnhakijan arjesta kahden nuorisotilan toiminnasta vastaavaksi nuoriso-ohjaajaksi. Jee! Sen jälkeen kevät mentiinkin rytinällä yrittäen sopeutua kaikenlaisiin muutoksiin mahdollisimman hyvin ja nopeasti.

 

Muutoksia ja epävarmuutta

Sain pitkään odottamani nuoriso-ohjaajan työn juuri ennen koronan pahenemista. Olin innoissani ja tiesin selviäväni uudesta tehtävästä, sillä onhan minulla jo työkokemusta nuorisotilalta. Reilussa viikossa kaikki kuitenkin muuttui täysin. En ollut ehtinyt perehtyä edes kaikkeen siihen, mitä minun piti tulla tekemään uudessa työssäni, kunnes kaikki muuttui.

Miten voin tehdä nuorisotilatyötä, jos tilat ovat kiinni?

Koronan vuoksi nuorisotilat laitettiin kiinni. Miten voin tehdä nuorisotilatyötä, jos tilat ovat kiinni? Päivät täyttyivät muutoksista ja epävarmuudesta, edes esimiehillä ei ollut kokemusta kaikesta, miten olisi paras toimia. Minulle, uudelle lähiesimiehelle, kaikki näyttäytyikin todella sekavana. Olin hämilläni, sillä minullahan piti olla tähän työhön sopivaa työkokemusta, ja koulutukseni oli valmistanut esimiestehtäviin.

Käytännössä oli todella haastavaa saada tiimi kasaan etätyötä tehden ja oma työnkuva selkeäksi alati muuttuvissa olosuhteissa. Myös etätyö oli minulle uutta ja toi omat haasteensa. Työyhteisön tapaamiset muuttuivat Teamsiin, ja piti nopeasti omaksua monta uutta tietoteknistä nippeliä.

 

Somessa vai jalkautuen?

Miten voin tavoittaa nuoria somen kautta, jos en ole nähnyt heitä kasvotusten kertaakaan tai ehkä sen yhden kerran, jonka ehdin olla heidän nuorisotilallaan töissä? Onneksi minulla oli edes aikaisemman työntekijän jättämät some-kontaktit apuna.

Uudenlaisessa tilanteessa jalkautuminen osoittautui somea toimivammaksi tavaksi kohdata nuoria.

Etätyön järjestyttyä kaikille työntekijöille huomasimme pian, että nuoret eivät viihtyneetkään koko päivää kotona tietokoneen tai puhelimen ääressä, vaan he lähtivät porukalla ulos aurinkoon vietettyään jo koulupäivän kotona. Jalkautuvaa työtä kehittäessämme ja lisätessämme huomasimme sen myös hyödylliseksi. Olimme taas siellä missä nuoretkin (tai ainakin osa heistä), ja jotkut oppivat odottamaan kuulumisten kyselijöitä paikalle.

Uudenlaisessa tilanteessa jalkautuminen osoittautui somea toimivammaksi tavaksi kohdata nuoria. Valitettavasti emme tavoittaneet kaikkia tiloilla käyneitä nuoria monista yrityksistä huolimatta. Oma työsopimukseni päättyi määräaikaisena toukokuun loppuun. Valitettavasti minulle jäi tunne, että monia asia jäi kesken ja työtä olisi ollut enemmän kuin mitä ehdin tehdä. Ymmärrän kuitenkin hyvin syyt, miksi työsuhde oli määräaikainen.

Poikkeusaika opetti

Haastavasta keväästä selvinneenä uskon kasvaneeni työntekijänä. Opin paljon uusia asioita käytännön työssä esimiehenä toimimisesta, yhteistyötaidoista, työyhteisöstä ja haastavista tilanteista. Opin esimerkiksi työvuorolistojen tekoa ja sen, että sosiaalisuutta pitää osata rajata. Tämä siksi, ettei jää liian usein suustaan kiinni liian pitkäksi aikaa tai käytä liikaa aikaa sivuseikoista puhumiseen.

Etätyössä tuli ajanhallinta tärkeäksi, jottei huomannut pian tehneensä töitä koko illankin.

Ristiriitoja ja väärinkäsityksiä ilmetessä olen aina valmis selvittämään niitä ja kehittämään itseäni. Hyvästä organisointitaidostani oli hyötyä, kun mietin joka päivä asioiden tärkeysjärjestystä uudelleen ja joskus se muuttui kesken päivänkin.

Etätyössä tuli ajanhallinta tärkeäksi, jottei huomannut pian tehneensä töitä koko illankin. Minulle oli paras laittaa työpuhelin äänettömälle saadakseni selkeämmän rajan työ- ja vapaa-ajalle. Yllättävänä haasteena itselleni huomasin, että työpäivän aikana paikkaa toiseen vaihtaessani olin usein myöhässä! Miten tämä oli mahdollista?

En ollut ennen tehnyt työtä, jossa vaihtaisin paikkaa usein työpäivän sisällä. Myös etätyö vaikutti asiaan lisäten vaihtoja, kun toimistotyöt tein usein kotona, mutta osa asioista vaati esimerkiksi nuorisotilalla käymisen. En osannut olla vastaamatta työpuhelimeeni, vaikka minun olisi pitänyt jo olla menossa. Ajattelin puhelun olevan tärkeä, koska se tuli työpuhelimeeni. Osa myöhästymisistä johtui myös huonosti organisoidusta lounaasta, jolloin se ei ollut mikroa vaille valmiina vaan se piti hakea matkalla esimerkiksi kaupasta.

 

Videoiden merkitys kasvaa

Varmaan suurimman osan mielestä nämä kuulostavat typeriltä pikku asioilta, jotka jokaisen kunnon työntekijän pitäisi osata. Mutta puolustuksekseni totean, etten voi osata huomioida kaikkea, jos minulla ei ole kokemusta vastaavista tilanteista. Usein työnhakijana ollessani esitin kysymyksen ”Miten voin saada tarvitsemaani työkokemusta tai oppia työelämä taitoja, jos minulle ei anneta mahdollisuutta oppia niitä käytännön työssä?” Ainoa vastaus, jonka muistan saaneeni on, että ”kyllä ne monet asiat ehtii sitten töissä oppia”. Voisi olla helpompaa kehittyä työntekijänä tai -hakijana, jos annettu vastaus vastaisi kysymykseen.

Suoraan sanottuna tuntui, että muutoksia ja uusia asioita tuli kevään aikana liikaa kerralla. Osaan kuitenkin sanoa, mitä tekisin toisin, jos nyt saisin saman mahdollisuuden uudelleen. Kun on ollut aikaa sulatella kokonaisuutta, tuntuu siitä jääneen hyvä mieli. Olen iloinen ja kiitollinen tästä saamastani noin kolmen kuukauden nuoriso-ohjaajan sijaisuudesta viime keväänä. Kaikessa haasteellisuudessaan se oli myös tärkeä ja mielenkiintoinen oppimiskokemus työurallani. Haastavassa tilanteessa tein parhaani ja sain hyvää palautetta avoimuudesta, joustavuudesta ja organisointitaidostani.

On tärkeää, että me, jotka nuorisotyötä teemme, olemme oikeasti läsnä kohtaamillemme nuorille, tapahtuipa kohtaaminen sitten verkossa tai kasvotusten.

Alussa viittaamaani luennossa, jossa pohdittiin, miten tavoittaa nuoret tänä aikana, todettiin myös, että nuoret ovat siirtyneet tekstistä kuva- ja videokeskeisyyteen. Tämä varmasti lisääntyi koronan myötä entisestään. Tammikuinen luento olikin hyvää alustusta minulle kevään nuoriso-ohjaajan työhöni. Oli hyvä, että olin edes kuullut Tiktokista ja videoiden tärkeydestä.

Kevään aikana pääsin myös mukaan useampaan videojuttuun panostaessamme someen enemmän. Teimme esimerkiksi joitain säännöllisiä live-lähetyksiä viikoittain Instagramiin. Täytyy myöntää, että on sellaisiakin taitoja, joita voi kehittää riippumatta onko työnhakijana vai työntekijänä. Tämä videoiden kuvaus ja editointihomma olisi minulle yksi sellainen, mielenkiintoinen kehittymisen paikka. Haluan pysyä mukana siellä missä nuoretkin ovat ja heidän kielellään.

On tärkeää, että me, jotka nuorisotyötä teemme, olemme oikeasti läsnä kohtaamillemme nuorille, tapahtuipa kohtaaminen sitten verkossa tai kasvotusten.”


Jonna Koivuniemi
nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteri

Nuoriso-ohjaaja Jonna Instagramissa

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.