Ammatit
19.12.2019

Kesäosku kirjastosta, moi!

Oskar Tunderberg työskenteli viime kesänä Jyväskylän kaupunginkirjaston somettajana. Pesti oli osa Jytyn tukemaa nuorten lukukampanjaa. Kirjasto vakuuttui ”Kesäoskun” taidoista niin paljon, että palkkasi hänet nuoria palvelevaan hankkeeseen koko talveksi.

Teksti: Minna Hotokka Kuvat: Petteri Kivimäki
Jahka Oskar Tunderberg saa gradunsa valmiiksi, häntä kiinnostaisi hyödyntää somettajan taitojaan työelämässä. Yksi suuntautumisvaihtoehto voisi olla nuorten lukutaidon edistäminen.

Juttusarja kaupungin lähikirjastoista. Henkilökunnan esittäytymiset somessa. Lukubileet, joissa voi lueskella muiden seurassa rauhallisen musiikin soidessa.

Tällaisia ideoita toteutti Oskar Tunderberg, 26, työskennellessään kesäsomettajana Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Pestin mahdollisti Jytyn rahoittama lukukampanja, jossa kirjastot palkkasivat nuoria edistämään lasten ja nuorten lukutaitoa ja -harrastusta.

Jyväskylän kaupunginkirjasto paloi halusta tietää, kuinka nuoria voisi tavoittaa sosiaalisen median avulla. Taustalla olivat huoli lukemisen vähentymisestä ja halu tehdä kirjastopalveluja tunnetuksi myös diginatiiveille.

Pitkään kulttuurialan silpputöitä tehnyt Tunderberg otti haasteen innostuneena vastaan. Hän loi yhteisöpalvelu Instagramiin kirjastoissa pyörivän #kesäosku-hahmon ja käytti paljon aikaa myös asiakkaiden kasvokkaiskohtaamisiin.

Somesisältöjen ja tapahtumien suunnittelu tuntui palkitsevalta, koska kirjasto antoi kesärengilleen vapaat kädet.

– Mietin, mitä itse toivon kirjastolta ja mitä olisin viisitoista vuotta sitten toivonut.

Jytyn lukukampanjaan osallistunut Oska Tunderberg ja hänen esihenkilönsä, osastonjohtaja Laura Hekkala-Vatula etsivät keinoja, joilla diginatiivit löytäisivät tiensä kirjastopalvelujen äärelle.

Ihanteellinen kesätyö

Kesäoskuksi Tunderberg päätyi onnellisen sattuman oikusta. Hänellä oli kontakteja Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluihin, ja joku oli vinkannut kirjastolle, että hän voisi olla sopiva työntekijä Jytyn lukukampanjaan. Tilaisuuteen tarttumista ei tarvinnut kahta kertaa miettiä.

– Kirjastot ovat aina olleet minulle rakkaita paikkoja. Tämä oli kaikin puolin ihanteellinen kesätyö.

Kirjastomaailman ulkopuolisena Tunderberg pystyi tuomaan perinteikkään kulttuurilaitoksen toimintaan uutta näkökulmaa. Somessa hän huomasi nopeasti, että myös nuoria kiehtoo kirjaston kulissien takainen elämä, kuten henkilökunnan työtehtävät tai kirjan matka päällystyksestä poistomyyntiin.

Alakulttuurit esille

Instagramin analytiikkaa perkaamalla Tunderberg oppi paljon kirjaston asiakkaista. Tärkein havainto oli, että postausten innokkainta kohderyhmää ovat 25–45-vuotiaat perheelliset naiset.

– Hoksasin, että pidemmällä tähtäyksellä minun on ehkä fiksumpaa tavoitella peruskouluikäisten lasten sijaan heidän vanhempiaan, jotka tuovat lapset kirjastoon.

Silti Tunderberg ajattelee, että kirjastojen on pidettävä esillä myös teinejä kiinnostavia kulttuureja. Esimerkiksi pelitapahtumaan saattaa saapua poikia, jotka eivät muutoin tarttuisi kirjaston ovenripaan.

Nuorten lukuintoa voi Tunderbergin mielestä herätellä myös nostamalla esiin valikoimien unohdettuja helmiä. Hän oli itse jo yläasteella kiinnostunut alakulttuureista ja marginaaleista.

– Luen paljon populaaritieteellisiä kirjoja, mytologioita, beat-kirjallisuutta, sarjakuvia ja runoutta. Kesäsomettajana tuotin kirjasuositteluja ”nuorelle itselleni” siltä varalta, jos seuraajissa sattuisi olemaan samanlaisia nuoria.

Demokratian puolesta

Jytyn lukukampanja saa kiitosta sekä Tunderbergilta että hänen esihenkilöltään osastonjohtaja Laura Hekkala-Vatulalta.

– Haluamme tehdä somea paremmin. Nyt saimme vahvistusta sille, että sisältöjä kannattaa tuottaa suunnitelmallisesti ja nykyistä enemmän, Hekkala-Vatula sanoo.

Hän kehuu Tunderbergiä tutkivasta ja kokeilevasta työotteesta. Itse asiassa kirjasto vaikuttui kesäsomettajansa taidoista niin paljon, että palkkasi tämän koko talveksi nuoria palvelevaan Kävisin kyllä jos… -kehittämishankkeeseen.

Tunderberg on tehnyt kandidaatintutkielmansa filosofiasta ja opiskelee nyt kulttuuripolitiikan maisteriohjelmassa. Filosofitaustaisena kulttuuripolitiikan tuntijana hän ajattelee, että lukeminen antaa ihmiselle rahkeet pärjätä maailmassa. Kirjastolaitos on hänen mukaansa kuin linnoitus, joka pitää länsimaista hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä.

Jytyn lukukampanja tutustutti miehen myös ammattiyhdistysliikkeeseen, jossa on hänen mielestään samoja piirteitä kuin kirjastossa.

– Sekä kirjasto että Jyty pitävät demokratian puolta tarjoamalla työkaluja sen puolustamiseen.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.