Kuntien henkilöstöstä suurin osa vaihtaa tai on jo vaihtanut työnantajaa, ja palkkojen harmonisointi tulee olemaan mittavaa. Palkkojen selvittely vie paikallisilta toimijoiltamme sekä liiton henkilöstöltä paljon aikaa ja oletettavaa on, että iso osa tapauksista joudutaan viemään oikeuteen.
Kuntatyönantajia edustavan KT:n ohje kuntiin on se, että mediaanipalkka on ratkaiseva eli taso, jonka ylä- ja alapuolella on yhtä paljon samaa työtä tekeviä. Jytyn ja muidenkin kunnan pääsopijajärjestöjen kanta perustuu työtuomioistuimen tuomioon, jonka mukaan yhtä vaativissa tehtävissä työskentelevien ylin palkka on määräävä taso ja harmonisointi on tehtävä kohtuullisessa ajassa.
Paikallisesta sopimisesta yritetään saada TEM:n alatyöryhmässä yhteistä näkemystä, mutta näyttää siltä, että näkemykset ovat liian kaukana toisistaan. Paikallisesta sopimisesta on kuitenkin saatu KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen ohjeistus (lähetetty 5.3.2021) ja viesti kentälle on se, että paikallisella sopimuksella voidaan parantaa henkilöstön jaksamista ja motivoitumista.
Paikallinen sopiminen on kuntasektorilla toiminut jo vuosia. Tähän on vaikuttanut mm. se, että kuntasektorilla luottamusmiesjärjestelmää on vuosien ajan kehitetty ja yhteistoimintaa vahvistettu. Kuntatyönantajatkin ovat pääosin olleet tyytyväisiä siihen, miten paikallisesti asioita hoidetaan ja ratkaistaan.
Jos sote-lainsäädäntöpaketti toteutuu, kunnan sopimusrakenne tulee muuttumaan.
Ensi vuoden helmikuun lopussa päättyvät kunta-alan virka- ja työehtosopimukset. Näitä sopimuksia neuvoteltiin aluksi perinteisin tavoin eli kasvokkain, mutta maaliskuun lopussa siirryttiin etäkokouksiin. Eikä sekään perinteistä ollut, että kesken neuvottelujen pyydettiin valtakunnansovittelijaa neuvottelujen vetäjäksi. Häneltä tuli esitys, jota ei hyväksytty ja neuvottelut palautuivat alkuperäiseen kokoonpanoon.
Tulevat sopimusneuvottelut tulevat olemaan vähintäänkin yhtä haasteelliset. Virka- ja työehtosopimuksia on jälleen valmisteltu monissa työryhmissä, joita on yli 30. Osa on pysyviä ja osa sopimuskaudelle asetettuja. Syyskuun alussa voimaan tulevan sote-tes:n osalta on kolme ryhmää. Varhaiskasvatukseen liittyviä ryhmiä on kaksi. Palkkausta, perhevapaita, sairauslomamääräyksiä ja työkyvyttömyystilanteita sekä työhön sidonnaisuutta ja työhön liittyvää matkustamista koskevissa työryhmissä tehdään myös paljon työtä ja selvityksiä. Näillä kaikilla on tärkeä merkitys, kun uusista sopimuksista neuvotellaan ja jokaisessa ryhmässä on Jytyn edustaja.
Jos sote-lainsäädäntöpaketti toteutuu, kunnan sopimusrakenne tulee muuttumaan. Kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät siirtyvät 21 hyvinvointialueelle ja tämä jo merkitsee, että KVTES:n piiristä yli 210 000 henkilöä tulee siirtymään toisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Sote-tes:n piiriin siirtyy KVTES:n liitteessä 3 ja 4 olevat, mutta tämänkin osalta on monia auki olevia kysymyksiä ratkaisematta. Hyvinvointialueita koskeva virka- ja työehtosopimus, Teknisiä koskeva sopimus ja kuntien yhtiöitä koskeva sopimus ovat mm. niitä kysymyksiä, jotka ovat tässä vaiheessa hyvin keskeneräisiä.
Jos sote-lainsäädäntöpaketti etenee suunnitellusti, väliaikaishallinnot alkavat valmistella henkilöstösiirtoja työryhmissä/valmisteluelimissä. Näissä ryhmissä on mukana pääsopijajärjestöjen edustajat ja JAU:n toinen edustaja on Jytystä, jolla on tärkeä ja vaikutusvaltainen rooli. Tämän osalta tulemme laittamaan lisätietoa ko. edustajille, ja Jytyn aluetoimistoilla on keskeinen rooli esimerkiksi tiedon välittäjinä.
Haasteita riittää, mutta jytyläiset ovat aina selvinneet haasteista!
