Näkökulmat
16.09.2021

Hyvinvointialueiden toiminta alkaa 1.1.2023

Lähes 215 000 työntekijää ja viranhaltijaa siirtyy hoitamaan hyvinvointialueiden tehtäviä. Suurin osa (175 000) siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Sote- ja pelastustoimen henkilöstö (lukuun ottamatta Helsingin kaupungin henkilöstöä) siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Helsingin kaupunki vastaa jatkossakin sote-palveluista ja pelastustoimesta eli tämä henkilöstö ei siirry hyvinvointialueelle. HUS-shp kuntayhtymän palvelussuhteet jatkuvat HUS-yhtymässä aiempien ehtojen mukaisesti.

Sote-tukipalvelutehtävissä työskentelevät siirtyvät hyvinvointialueen työntekijöiksi, jos heidän työtehtävistään vähintään puolet on kunnan sote-tukitehtäviä. Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sote- ja pelastustoimintaa tukevat tehtävät, kuten talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut, keskitetty ruokahuolto, siivous, lääketieteelliset laboratoriot ja kuvantamispalvelut.

Kuntiin jäävä henkilöstö (noin 210 000) on lähes yhtä suuri kuin hyvinvointialueille siirtyvä henkilöstö.

 

Yhteistoiminta

Henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palvelukseen katsotaan liikkeenluovutukseksi ja asia on käsiteltävä yt-menettelyssä, jossa on mukana henkilöstön edustajat. Uudistuksen edellyttämät järjestelyt valmistellaan yhteistoiminnassa hyvinvointialueiden, kuntien ja kuntien henkilöstön kanssa!

Työnantajan on ennen yt-menettelyn aloittamista annettava tarpeelliset tiedot henkilöstölle ja riittävän ajoissa, jotta tietoihin on mahdollista perehtyä. On myös muistettava, että kuntiin jäävien osalta tulee väistämättä muutoksia, jotka on käsiteltävä yt-menettelyssä.

Kullakin henkilöstöryhmällä on oikeus yhteistoimintaedustajaan.

Väliaikaishallinto perustaa väliaikaisen yt-elimen toimikaudekseen. Henkilöstön edustajat valitaan kuten kunnan yhteistoimintaelimessä. Kunnan pääsopijajärjestöistä siis valitaan 2+2+2-mallin mukaisesti eli 2 edustajaa/pääsopijajärjestö (Jytystä valitaan JAU:n toinen edustaja).

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistoimintalain mukaan kullakin henkilöstöryhmällä on oikeus yhteistoimintaedustajaan. Henkilöstöryhmät määräytyvät tehtävien sisällön ja ammattialan perusteella.

Sote ry (Tehy, Super ja Spal) on elokuussa ilmoittanut irtaantuvansa 2+2+2-suosituksesta ja vaativansa alueellisessa valmistelussa muita pääsopijajärjestöjä mittavampaa edustusta. Pääsopijajärjestöt JUKO ja JAU (JHL ja Jyty) edellyttävät edelleen, että eri toimielimissä noudatetaan kaikkien pääsopijajärjestöjen tasapuolisen edustuksen periaatetta. Kullakin henkilöstöryhmällä on oikeus yhteistoimintaedustajaan.

Muutoksen kohteena on suuri joukko eri ammattiryhmien edustajia ja 2+2+2-mallin noudattaminen on välttämätöntä, jotta yt-lain mukainen kuuleminen voidaan toteuttaa. KT pitää kiinni 2+2+2-mallista.

Yhteistoimintaterveisin!

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.