Liian kuumassa olo nuupahtaa. Keskittyminen ja motivaatio herpaantuvat, virheiden riski kasvaa ja tuottavuus heikkenee. Pulssi kohoaa ja hikeä pukkaa pintaan.
Epämukavuus lisääntyy, kun vaatteet liimautuvat ylle ja pisarat valuvat ohimoilta.
Tähän kaikkeen on looginen syy; elimistö joutuu tekemään normaalia enemmän töitä, jotta saisi kehon viilentymään.
Toinenkaan ääripää ei ole hyväksi.
– Jos huonetilassa on vetoisaa ja ihminen palelee, viihtyvyys ja työkyky kärsivät, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirkka Rissanen.
Jos huonetilassa on vetoisaa ja ihminen palelee, viihtyvyys ja työkyky kärsivät.
Työskentelyn kannalta ihannelämpötila on kesällä (kevyessä työssä ja keveiden vaatteiden aikaan) 21–25 astetta. Paksumman pukeutumisen ansiosta tai fyysisesti raskaammassa työssä pärjätään talvikaudella 19–23 asteessa, ja alemmassakin.
Se, mikä on toiselle optimaali, ei välttämättä ole sama itselle.
– Fyysisesti kuormittavassa lihastyössä elimistön lämmöntuotanto lisääntyy, jolloin huoneen lämpötila voi olla alhainen. Toimistotyössä on toisin. Jos itse istun koko päivän tietokoneen ääressä, käteni pysyvät liian kylminä 20 asteessa, antaa Rissanen esimerkin.
Kuiva sisäilma voi lisätä hengitysteiden, silmien limakalvojen ja ihon ärsytysoireita. Se myös heikentää liman poistumista hengitysteistä, mikä kasvattaa tulehdusriskiä.
– Talvella kosteus saattaa keskuslämmitteisissä taloissa laskea alle 20 prosentin, vaikka aina olisi hyvä yltää vähintään 35 prosenttiin.
Lämpimään tai kylmään totuttelu kannattaa aloittaa vähitellen. Sopeutumiseen menee parisen viikkoa.
Suomessa huonelämpöjä pidetään korkeampina kuin monessa muussa maassa.
Viileämpi virkistäisi ja säästäisi energiaa.
– Lämpimään tai kylmään totuttelu kannattaa aloittaa vähitellen. Sopeutumiseen menee parisen viikkoa.
Lain mukaan jokaiselta työpaikalta pitää löytyä työpaikkaselvitys, jonka työterveyshuolto tekee työnantajan kanssa.
– Lämpötila ja kosteus kuuluvat selvityksen piiriin.
