Jos et ole pitkään aikaan viihtynyt työssäsi, kehittänyt osaamistasi ja koet jämähtäneesi urallasi, saatat olla urajumissa.
Urajumia tutkitaan Työterveyslaitoksen Osaava ja uudistuva työura -tutkimushankkeessa.
– Olemme määritelleet urajumin tilanteeksi, jossa työntekijä on ollut jo pitkään tyytymätön omaan työtilanteeseensa, mutta ei koe pystyvänsä muuttamaan sitä. Toisin sanoen hän kokee olevansa urallaan umpikujassa tai näköalattomassa tilanteessa, tutkija Otto Pankkonen kertoo.
Hankkeen tavoitteena on luoda menetelmiä, joilla kehitetään työntekijöiden osaamisen uudistumista, hyvinvointia ja työmotivaatiota työurien jatkuvuuden takaamiseksi. Tutkija toteaa, että työnantajan sijaan työntekijä on yhä useammin vastuussa työuransa ja osaamisensa kehittämisestä.
Olemme määritelleet urajumin tilanteeksi, jossa työntekijä on ollut jo pitkään tyytymätön omaan työtilanteeseensa, mutta ei koe pystyvänsä muuttamaan sitä.
– Tavoitteena on, että ihmiset kokisivat pystyvänsä vaikuttamaan oman työuransa uudistamiseen. Ettei ihminen jäisi työelämän ulkopuolelle esimerkiksi organisaatiomuutoksessa tai joutuessaan irtisanotuksi, Pankkonen sanoo.
Ammattiliitto Jyty, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKA, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu sekä Tradenomit ovat hankkeen kyselyvaiheessa mukana. Hanke on käynnistynyt vuonna 2020, ja tulosten arvioidaan olevan valmiit vuoden 2023 aikana.
Urajumin kokemukset yleisiä
Vaikka tutkimushanke on vielä kesken, tutkijalla on esittää muutamia tuloksia.
– Yli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista jytyläisistä kokee olevansa jumissa työssään tai jämähtäneensä paikoilleen työurallaan, Pankkonen kertoo.
Myös pätevyydestä kysyttiin. Koko aineistosta suurin osa vastaajista tunsi olevansa sopivasti pätevä tehtäväänsä. Urajumia kokivat sekä osaamistaan ja pätevyyttään epäilevät että liian päteviksi itsensä tuntevat.
Yli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista jytyläisistä kokee olevansa jumissa työssään tai jämähtäneensä paikoilleen työurallaan.
Jos työmarkkinoilla ei ole avoimia työpaikkoja, urajumi syntyy kuin itsestään. Mutta syynä urajumiin voi olla myös työntekijän pelko, ettei hän pärjäisi missään muussa työpaikassa tai jopa velvollisuudentunto työnantajaa tai työyhteisöä kohtaan.
Kyselyn tulosten mukaan jytyläiset pysyvät työssään pitkään: kolmasosalla jytyläisistä on yli 20 vuoden työura saman työnantajan palveluksessa. 73 prosenttia vastanneista työskentelee kunnan palkkalistoilla.
Uupumusta, poissaoloja ja särkyjä
Urajumia on tutkittu Ruotsissakin. Siellä urajumia kokevilla on todettu enemmän sairauspoissaoloja, hartia- ja niskanseudun särkyjä sekä psyykkistä oireilua muihin työntekijöihin verrattuna.
– Olemme huomanneet saman ilmiön. Urajumistaan raportoineilla oli eniten työuupumuksen kokemuksia, Pankkonen selvittää.
Työterveyshuollossa on tutkijan mukaan pohdittu, johtuuko urajumi työuupumuksesta vai työuupumus urajumista.
Ihminen uupuu turhautuessaan ja taistellessaan urajumista pois. Tätä on voinut edeltää pitkäaikainen jämähtäminen työhön tai uran vaiheeseen, jossa ei viihdy.
– Lähtökohtaisesti voisi sanoa, että ihminen uupuu turhautuessaan ja taistellessaan urajumista pois. Tätä on voinut edeltää pitkäaikainen jämähtäminen työhön tai uran vaiheeseen, jossa ei viihdy.
Pankkonen arvioi, että myös mielekkääksi koetussa työssä voi uupua, jos työkuorma ja paine kasvavat kohtuuttomiksi. Työntekijä ei jaksa pyrkiä uuvuttavasta tilanteesta pois ja kokee siksi urajumia.
Motivaatiolla on merkitystä
Tutkijan mukaan urajumia ei välttämättä tunnisteta työuupumuksen syyksi.
– Monesti unohdetaan motivaation merkitys työssä. Ratkaisuna työuupumiseen saatetaan työntekijältä vähentää töitä tai siirtää vasten tahtoaan toiseen yksikköön, mikä voi turhauttaa ja vähentää motivaatiota entisestään, Pankkonen kuvailee.
Ratkaisuna työuupumiseen saatetaan työntekijältä vähentää töitä tai siirtää vasten tahtoaan toiseen yksikköön, mikä voi turhauttaa ja vähentää motivaatiota entisestään.
Hän arvioi, että työntekijän turhautumisesta voi seurata henkinen ja fyysinen oireilu, vaikka työnantajan tavoitteena olisi keventää työntekijän taakkaa.
– Organisaatiossa olisi hyvä tunnistaa, mikä työntekijää motivoi. Jos ei ole mahdollista kokeilla uusia tehtäviä, pitäisi työntekijälle löytää jokin tapa kehittää osaamistaan. Joskus ratkaisu tilanteeseen voi löytyä myös työpaikkaa tai alaa vaihtamalla.
Urajumin voi välttää
Urajumin torjunnassa itsetuntemus on Pankkosen mukaan keskeistä.
– On tärkeää tietää, mitä työuralta haluaa, mitä arvoja haluaa toteuttaa, mistä nykyisessä työssään pitää ja mistä ei.
Tutkimuksessa kysyttiin, tarjoaako työnantaja mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen tai työuran uudistamiseen itseä kiinnostavalla tavalla.
– Puolet jytyläisistä kokee, että työnantaja tarjoaa vähän tai ei lainkaan mahdollisuutta työuran kehittämiseen itseä kiinnostavaan suuntaan. Yli puolet jytyläisistä tosin kokee, että mahdollisuuksia osaamisen uudistamiseen tarjotaan, Pankkonen kertoo.
On tärkeää tietää, mitä työuralta haluaa, mitä arvoja haluaa toteuttaa, mistä nykyisessä työssään pitää ja mistä ei.
Hänen mukaansa vastaukset ovat samansuuntaiset, olipa työnantaja valtio, kunta tai yksityinen.
Vastuu urajumin välttämisestä on myös työntekijällä.
– Työntekijän pitäisi nostaa esille viihtyvyyteensä liittyvät asiat ja tunteen urajumista sekä kertoa, mitkä tehtävät hän kokee mielekkäiksi.
