Aamukokouksessa työkavereita näkee pieninä ruutuina Teamsissa. Pulmat joutuu usein ratkomaan yksin, koska kollegaa ei voi nykäistä ohimennen hihasta. Päätä tuulettavista yhteislounaista ja kohtaamisista kahvikoneella voi vain haaveilla.
Työyksinäisyys on tuoreen tutkimuksen mukaan melko yleistä etä- ja hybridityössä. Lieviä yksinäisyyden kokemuksia oli viidesosalla Vaasan yliopiston tutkimukseen osallistuneista. Vahvaa työyksinäisyyttä poti joka kymmenes vastaaja.
– Työyksinäisyydellä tarkoitetaan negatiivista tunnetta, joka syntyy silloin, jos ihmisellä ei ole töissä sellaisia sosiaalisia suhteita kuin hän toivoisi, kiteyttää professori Liisa Mäkelä.
Yksinäisyyden kokemus vaikuttaa työntekijän suoriutumiseen monin tavoin. Joku päätyy suunnittelemaan työpaikan vaihtoa, toinen saattaa jopa uupua.
Mitä ilmiölle olisi tehtävissä?
Kaikkien asia
Liisa Mäkelän mukaan on tärkeää ymmärtää, että työyksinäisyys koskettaa meitä kaikkia.
– Työyhteisön jäsenet ovat niitä ihmisiä, jotka joko estävät tai aiheuttavat työyksinäisyyden kokemusta.
Vaasalaistutkimuksen mukaan työyksinäisyyttä ehkäisee vuorovaikutus kollegojen kanssa sekä työkavereilta ja esihenkilöltä saatava sosiaalinen tuki.
Ulkopuolisuuden tunne iskee erityisen herkästi niihin, jotka tulivat taloon koronarajoitusten aikana. Kun kollegoja ei kunnolla tunne, avun pyytäminen ja tarjoaminen voi tuntua hankalalta.
Ulkopuolisuuden tunne iskee erityisen herkästi niihin, jotka tulivat taloon koronarajoitusten aikana.
Kohtaamisia etänä
Mäkelä kannustaa työnantajia selvittämään, minkä verran työyksinäisyyttä esiintyy omassa organisaatiossa. Tämän jälkeen tiimit voivat yhdessä ideoida sosiaalisuutta lisääviä käytäntöjä.
Mitä jos koulutukset pidettäisiin aina työpaikalla? Voisiko etätöitä joskus tehdä niin, että työtoveri olisi koko ajan videoyhteyden päässä?
Voisiko työkaverin kutsua virtuaalikahvitauolle tai pyytää häntä luurit päässä kävelylle, jos tarvitsee reflektiota johonkin asiaan?
Etäpäiviin saa pienellä kekseliäisyydellä lisättyä myös epämuodollisia juttutuokioita.
– Voisiko työkaverin kutsua virtuaalikahvitauolle tai pyytää häntä luurit päässä kävelylle, jos tarvitsee reflektiota johonkin asiaan? Luulen, että tällaisesta aika harva kieltäytyy, professori pohtii.
