Moni jytyläinen kokee työuupumusta. Työterveyslaitoksen Osaava ja uudistuva työura -tutkimushankkeessa toteutetun kyselyn mukaan 43 % jytyläisistä tuntee itsensä joskus henkisesti uupuneeksi työssään. 25 % kokee henkisen uupumuksen oireita usein ja 2 % jatkuvasti.
Fyysinen uupumus on hieman harvinaisempaa, mutta sitäkin kokee joskus 35 % jytyläisistä ja 17 % usein.
43 % jytyläisistä tuntee itsensä joskus henkisesti uupuneeksi työssään.
Myös työpäivän jälkeisessä palautumisessa on haasteita. 33 % jytyläisistä kokee joskus, että ei palaudu juurikaan työpäivän jälkeen. 22 %:lla kokemuksia palautumattomuudesta on usein.
Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa on useita osavaiheita, ja lopulliset tulokset valmistuvat myöhemmin. Tutkimuksen alustavista tuloksista kerrottiin myös Jyty-lehdessä 5/2021, jossa käsiteltiin urajumin kokemuksia.
Jyty mukana kehitystyössä
Osaava ja uudistuva työura -hankkeessa tutkitaan muun muassa urajumin vaikutuksia työuupumukseen, työssä tylsistymiseen ja työn imuun. Nämä kaikki kulkevat käsi kädessä ja vaikuttavat toinen toisiinsa.
– Jyty haluaa olla mukana kehittämässä menetelmiä, joiden avulla tunnistetaan uudistumisen tarpeita työuralla, työmarkkinatutkija Jonna Borgström Ammattiliitto Jytystä toteaa.
Jyty haluaa olla mukana kehittämässä menetelmiä, joiden avulla tunnistetaan uudistumisen tarpeita työuralla.
Hänen mukaansa osaamisen tunnistamisella ja kehittämisellä voidaan ehkäistä urajumia, mikä on tärkeää jäsenten edunvalvonnan sekä heidän työmarkkina-asemansa kannalta.
– Jytyn jäsenet työskentelevät lisääntyneen työkuorman ja muutosten äärellä. Kehittämällä urajumia tunnistavia mittareita ja jumeja ehkäiseviä toimintatapoja voidaan työntekijää auttaa jaksamaan työssään läpi koko työuran, Borgström sanoo.
Velvollisuudentunto pidättelee
Hankkeeseen liittyy kyselytutkimus, johon osallistui noin 2 000 yli 35-vuotiasta jytyläistä.
Hieman yli 40 % kyselyyn vastanneista kokee jonkinlaista urajumia työssään. Noin 45 % vastaajista kertoo jämähtäneensä paikoilleen työurallaan. Työterveyslaitoksen tutkijoiden mukaan työpaikkaa ei uskalleta vaihtaa siitä pelosta, ettei osaaminen ehkä riitäkään uudessa työpaikassa. Tunne osaamisen riittämättömyydestä mutta myös liiallisesta pätevyydestä suhteessa nykyiseen työhön lisää urajumin kokemusta.
Moni vastaajista näki mahdollisena vaihtaa työtehtäviä, jos sellainen tilanne tulisi. Toisaalta työpaikan tai alan vaihto koettiin vaikeaksi.
– Moni vastaajista koki nykyisen työtehtävänsä vastaavan koulutustaan ja näki mahdollisena vaihtaa työtehtäviä, jos sellainen tilanne tulisi. Toisaalta työpaikan tai alan vaihto koettiin vaikeaksi, Borgström selventää.
Työntekijä voi myös olla velvollisuudentuntoinen työnantajaa tai työyhteisöä kohtaan, eikä siksi tunne voivansa hakeutua muualle töihin.
Urajumi on terveysriski
Hankalaksi koettu uratilanne voi ajan mittaan rasittaa mielen lisäksi kehoa. Tutkijoiden mukaan urajumia kokevat kärsivät useammin hartia- ja niskanseudun säryistä sekä pyykkisistä oireista muihin työntekijöihin verrattuna. Lisäksi heille kertyy enemmän sairauslomapäiviä kuin työntekijöille, jotka eivät koe olevansa urajumissa.
Eniten työuupumusta kokevilla on myös eniten urajumin kokemuksia. Tutkijoiden mukaan uupuminen johtuu turhautumisesta ja taistelusta pois urajumista. Työpaikoilla pitäisikin tunnistaa, mikä työntekijää motivoi ja löytää jokin tapa, miten työntekijä voisi osaamistaan kehittää.
Oman osaamisen kehittäminen ei saa tuntua toissijaiselta tai jäädä työkiireiden varjoon.
– Työnantajan tarjoamaa koulutusta voi olla hyvin tarjolla. Aina ei kuitenkaan ole tarpeeksi kiinnitetty huomiota siihen, miten työntekijä pääsee osallistumaan koulutukseen työaikana. Oman osaamisen kehittäminen ei saa tuntua toissijaiselta tai jäädä työkiireiden varjoon, Borgström tähdentää.
Myös mielekkääksi koetussa työssä voi uupua, jos työkuorma ja paine kasvavat kohtuuttomiksi.
Suurin osa tuntee työn imua
Tutkimuksessa saatiin myös myönteisiä tuloksia. Työssä jumiutumisen ja uupumisen tunteista huolimatta valtaosa vastaajista kokee olevansa täynnä energiaa ja intoa töitä tehdessään. Suurin osa vastaajista kertoo olevansa ainakin viikoittain täysin uppoutunut työhönsä ja työpäivän kuluvan nopeasti työhön keskittyessä. Tällaista kokemusta kutsutaan työn imuksi.
Työn imulla tarkoitetaan nimenomaan myönteistä tunnetta ja motivaatiota työssä: työntekijä kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Työn imuun sanotaan liittyvän hyvinvoinnin ulottuvuuksia, kuten tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista.
Ammattiliitto on tukena
Jyty jakaa keinoja, joilla jäsenet pystyvät pienilläkin muutoksilla helpottamaan työtaakkaa tai estämään jumiutumisen tuntemuksia työssään. Borgström suosittelee ottamaan käyttöön Jyty-lehden vinkit esimerkiksi työn imun löytämiseen ja työhyvinvointiin. Liiton kautta tarjotaan myös erilaisia koulutusmahdollisuuksia sekä webinaareja.
Tutkimustuloksista on Borgströmin mukaan hyötyä myös Jytyn koulutustarjontaa suunniteltaessa.
On kaikkien etu, että työntekijät viihtyvät ja jaksavat pitkään juuri siinä työssä, johon heidät on ammattitaitonsa perusteella palkattu.
– Jyty vaikuttaa koulutuspolitiikallaan elinikäiseen oppimiseen. Kerromme työnantajille ja jäsenille eri mahdollisuuksista osaamisen kehittämiseen, Borgström kertoo.
– On kaikkien etu, että työntekijät viihtyvät ja jaksavat pitkään juuri siinä työssä, johon heidät on ammattitaitonsa perusteella palkattu.
