Ikäsyrjinnän muodot ovat moninaiset, tietää viestinnän ammattilainen Sirpa Pääkkönen. Hänen kirjassaan Pätkiä & potkuja – Naisten kokema ikäsyrjintä työelämässä (Avisado 2020) on 35 tarinaa naisten ikäsyrjinnästä ja paljon tietoa siitä, miten parantaa asiaa. Poliittiset puolueet kertovat, miten ne aikovat omalta osaltaan torjua ikäsyrjintää.
Yli 50-vuotiaiden työttömien on vaikea työllistyä. Heitä ei kutsuta työpaikkahaastatteluihin. Työpaikalla yli 50-vuotiaita saatetaan syrjiä esimerkiksi eristämällä, mitätöimällä ja vähättelemällä.
Suomella on kyseenalainen kunnia johtaa Euroopan ikärasismin tilastoja.
Ikäsyrjinnän kohteeksi joutuvat Suomessa tutkimusten mukaan synnytysikäiset, noin 30-vuotiaat naiset ja 50 vuotta täyttäneet henkilöt. Joidenkin arvioiden mukaan jo 40-vuotiaat kokevat ikärasismia. Suomella on kyseenalainen kunnia johtaa Euroopan ikärasismin tilastoja.
Taloustutkimuksen vuoden 2018 tutkimuksen mukaan ikäsyrjintä osuu pahiten yli 55-vuotiaisiin. Moni häpeilee asiaa.
Meillä on hyvä lainsäädäntö, joka periaatteessa kieltää kaikenlaisen syrjinnän. Käytäntö kompuroi.
Maijan tarina kannustaa
Hyviäkin esimerkkejä onneksi on. Pääkkösen kirjasta löytyy muun muassa Maijan kertomus.
Maija irtisanottiin yt-neuvottelujen yhteydessä. Ikää oli 57 vuotta. Hän oli jo aikaisemmin kokenut työpaikalla ikäsyrjintää. Kun Maija jatkoi työntekoa potkujen jälkeen puoli vuotta, hänet eristettiin muusta työporukasta. Hän joutui jopa syömään eväitään yksin. Ilmapiiri oli muuttunut. Ammattiliittokaan ei osannut auttaa.
Maijalle, tunnolliselle puurtajalle, potkut olivat iso shokki. Matto vedettiin jalkojen alta, mutta hän päätti selviytyä. Hän kävi TE-keskuksen työnhakukurssin ja etsi sinnikkäästi töitä.
Hän pärjäsi työhaastattelussa hyvin, mutta sai silti kylmää vettä niskaan: työnantaja valitsi häntä nuoremman. Kun nuoren työntekijän koeaika päättyi, Maijalle soitettiin ja kysyttiin halukkuutta töihin.
Hän sai työpaikan perheyrityksestä ja teki työtä pari vuotta varsinaisen eläkeiän jälkeenkin. Ahkeran tekijän palkkaakin korotettiin.
Uusi työ palautti ilon ja itseluottamuksen.
– Maijan sanoma on, että ei kannata luovuttaa. Sitkeys palkitaan, kannustaa Pääkkönen.
Otetaan mallia Ruotsista
Sirpa Pääkkönen sanoo, että meillä voitaisiin ottaa mallia Ruotsista. Siellä yt-neuvottelujen yhteydessä irtisanomisjärjestys on lain mukaan se, että viimeksi taloon tullut lähtee.
– Ay-liike voisi ajaa tällaista lakia myös meille. Nyt käytäntönä on se, että irtisanomiset osuvat työpaikan vanhimpiin ja kokeneimpiin, Pääkkönen sanoo.
Myös johtamisessa olisi parantamisen varaa. Eettinen johtajuus voisi parantaa ikärasismia. Eettiseen johtamiseen kuuluu avoin tiedonkulku ja se, että tehtyjen päätösten takana seistään.
Nyt käytäntönä on se, että irtisanomiset osuvat työpaikan vanhimpiin ja kokeneimpiin.
TE-toimisto voisi Pääkkösen mielestä olla avainasemassa. Se voisi järjestää räätälöityjä työnhakupalveluja. Palvelun avulla työnhakijat voisivat löytää täsmätyöpaikkoja.
Hän toivoo, että anonyymi rekrytointi lisääntyisi Suomessa. Sitä ovat käyttäneet Suomessa muun muassa S-ryhmä sekä Helsingin ja Rovaniemen kaupungit.
Anonyymissä työnhaussa poistetaan haun alkuvaiheessa kuva, nimi, ikä, äidinkieli ja sukupuoli. Kun Diakonia-ammattikorkeakoulu houkutteli tunnettuja suomalaisia yrittäjiä laatimaan työpaikkahakemuksia tyypillisillä romanien nimillä, haastattelukutsuja ei tippunutkaan.
Asenneilmapiirissä on paljon parantamisen varaa.
Sirpa Pääkkönen muistuttaa, että ikärasismi ei ole työttömän työnhakijan vika.
– Älä syyllistä itseäsi! Kun olet vaikeassa tilanteessa, mieti, miten olet aikaisemmin selvinnyt vastaavasta tilanteesta.
