1) Mitä tapahtuu, jos työntekijä itse sairastuu?
Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen tai muuhun sairauteen, kyseessä on sairausloma, joka on palkallista työehtosopimuksen mukaisesti.
2) Miten menetellään silloin, jos lääkärin päätöksellä työntekijä on määrätty työstä pois tai määrätty eristettäväksi terveydenhuollon toimintayksikköön?
Eristämisestä on kyse, kun työntekijän on jo todettu sairastuneen koronavirukseen tai sairastumista ainakin perustellusti epäillään.
Jos työntekijä on määrätty toimivaltaisen lääkärin päätöksellä poissaoloon työstä tai eristettäväksi terveydenhuollon toimintayksikköön, Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa. Tällainen työstä poissaolo kuluttaa normaalisti palkallisia sairauspoissaolopäiviä. Kun työnantaja maksaa sairausajan palkkaa työntekijälle, työnantajalla on oikeus saada tartuntatautipäivärahaa.
Yksityisellä sektorilla oikeus sairausajan palkkaan riippuu sovellettavasta työehtosopimuksesta. Eristämisen ajalta maksetaan palkkaa mm. AVAINTES:n ja yksityisen opetusalan TES:n nojalla myös silloin, kun työntekijän vasta epäillään sairastuneen koronavirukseen, kunhan eristämispäätös on tartuntatautilain nojalla toimivaltaisen lääkärin tekemä. Tällainen työstä poissaolo kuluttaa normaalisti palkallisia sairauspoissaolopäiviä. Mikäli palkanmaksuvelvoitetta ei ole, työntekijällä on oikeus saada Kelan maksamaa tartuntatautipäivärahaa, joka vastaa täyttä palkkaa.
3) Voiko työntekijä jäädä kotiin hoitamaan koronavirukseen sairastunutta lasta?
KVTES:n mukaan työntekijällä on oikeus jäädä hoitamaan alle 12-vuotiasta sairasta lasta (tilapäinen hoitovapaa) enintään neljäksi työpäiväksi. KVTES:n nojalla työntekijällä on oikeus palkkaan 3 kalenteripäivältä.
Yksityissektorilla tilapäistä hoitovapaata voidaan myöntää alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitamiseksi. Tätä voi saada enintään 4 työpäivää kerrallaan. Tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksissa hieman eri tavoin. Esimerkiksi AVAINTES:ssa palkallista on 3 ensimmäistä kalenteripäivää sairastumisesta lukien.
Sairauden jatkuessa pidempään, on työntekijällä työsopimuslain mukainen oikeus poissaoloon pakottavasta perhesyystä. Tämä poissaoloaika on palkatonta.
4) Mitä jos työntekijä on asetettu karanteeniin?
Karanteenista on kyse, kun työntekijä on toistaiseksi terve mutta hän on altistunut tai hänen epäillään altistuneen koronavirukselle.
Jos työntekijä on asetettu tartuntatautilain nojalla toimivaltaisen lääkärin päätöksellä karanteeniin, ei hänellä esimerkiksi KVTES:n tai AVAINTES:n mukaan ole oikeutta sairausajan palkkaan.
Karanteeniin liittyvissä tapauksissa tulee selvittää työpaikan etätyökäytännöt. Jos etätyö ei ole mahdollista, silloin sitä ei tehdä ja työntekijällä on oikeus tartuntatautipäivärahaan. Jos etätyö on mahdollista, maksetaan etätyön tekemisen ajalta normaalisti palkkaa.
Joillain yksityisillä aloilla on sovittu palkanmaksuvelvollisuudesta myös karanteenitapauksissa. Näin on esim. terveyspalvelualan työehtosopimuksessa, yleissopimuksessa ja partiotyönantajia koskevassa työehtosopimuksessa.
5) Entä jos työntekijän lapsi on asetettu karanteniin?
Karanteenitapauksessa lapsi ei ole sairastunut, mutta hänet on toimivaltaisen lääkärin päätöksellä määrätty kotiin taudin leviämisen estämiseksi.
Jos työntekijän alle 16-vuotias lapsi on asetettu karanteeniin ja työntekijän pitää siksi olla pois työstä, työntekijällä ei ole oikeutta saada sairausajan palkkaa mutta hänellä voi olla oikeus saada tartuntatautilain mukaista tartuntapäivärahaa Kelasta.
Tässäkin tilanteessa Kela maksaa tartuntapäivärahaa vain todellisesta ansionmenetyksestä. Jos etätyö on mahdollista, maksetaan etätyön tekemisen ajalta normaalisti palkkaa.
6) Mitä jos työntekijä palaa ulkomailta Suomeen?
Suomen hallitus suosittaa, että epidemia-alueilta palaavien tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja poissaolosta (kaksi viikkoa). Kyseessä on hallituksen suositus, jota on hyvä noudattaa. Asia olisi järkevintä järjestää niin, että työntekijä ja työnantaja sopivat etätyöstä. Jos etätyö ei ole mahdollista, työntekijällä on oikeus tulla töihin. Tällöin työntekijän kannattaa ilmoittaa, että tulee töihin. Jos työnantaja tämän estää, työnantajan pitää maksaa palkka kotiin.
7) Voiko työnantaja määrätä työntekijän vuosilomalle?
Työnantaja voi määrätä työntekijän vuosilomalle. Kuitenkin tällöin on noudatettava vuosiloman ilmoittamisaikoja. Lähtökohtaisesti vuosilomasta on ilmoitettava kuukautta ennen. Jos tämä ei ole mahdollista, lomasta on ilmoitettava viimeistään 2 viikkoa ennen. Tässä pitää huomioida se, että ajalla 1.4.2019-31.3.2020 kertyviä lomia voidaan määrätä pidettäväksi vasta 2.5.2020 lukien. Tällä hetkellä työnantajan on mahdollista yksipuolisesti määrätä pidettäväksi vain lomanmääräytymisvuonna 1.4.2018 – 31.3.2019 ansaittuja lomia.
8) Voiko työnantaja muuttaa työvuoroluetteloa?
Työvuoroluettelon muuttamisesta on pyrittävä ensisijaisesti sopimaan työntekijöiden kanssa. Työnantaja voi KVTES:n mukaan muuttaa työvuoroluetteloa yksipuolisesti vain perustellusta syystä, jolta edellytetään ennalta-arvaamattomuutta. Yksityissektorilla tulee useimmiten sovellettavaksi työaikalaki, jonka mukaan muutos edellyttää painavaa syytä. Koronavirus voi johtaa sellaisiin ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin, joissa työvuoroluettelon muutos voi olla mahdollinen. Tämä on arvioitava tapauskohtaisesti erikseen.
9) Kun koulu on suljettu, voiko työntekijä jäädä hoitamaan lastaan kotiin?
Suomen hallitus päätti 16.3.2020, että esim. peruskouluissa siirrytään pääosin etäopetukseen 18.3.2020 alkaen. Näin ollen tyypillinen tilanne on se, että lapsi ei pääse kouluun. Jos lapsi ei ikänsä puolesta vielä pärjää yksin kotona, laki lähtee siitä, että työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä pois työstä. Tällaisesta poissaolosta pitää erikseen sopia työnantajan kanssa. Kyseessä on palkaton poissaolo eikä työntekijälle makseta tilanteessa myöskään Kelan tartuntatautipäivärahaa.
Näissäkin tilanteissa on hyvä tehdä etätyötä, jos työtehtävät sen mahdollistavat. Etätyöstä maksetaan normaalisti palkka. Työnantajan kanssa voi sopia myös esimerkiksi vuosilomapäivien käyttämisestä tms.
10) Voidaanko työntekijät lomauttaa?
Koronaviruksella voi olla taloudellisia seuraamuksia. Koronavirus voi olla peruste lomautukselle. Ennen lomauttamista on käytävä yhteistoimintaneuvottelut, jonka jälkeen työnantaja on velvollinen noudattamaan lomautusilmoitusaikoja. KVTES:n piirissä lomautusilmoitusaika on yksi kuukausi. Työsopimuslain mukaan lomautusilmoitusaika on 14 päivää.
11) Työntekijän työpaikka suljetaan Suomen hallituksen päätöksen myötä eikä hän siksi pääse töihin. Onko työntekijä oikeutettu korvauksiin?
Valtioneuvoston päätöksellä mm. koulut siirtyvät pääosin etäopetukseen keskiviikkona 18.3. Esimerkiksi kirjastot ja uimahallit suljetaan kokonaan. Työntekijä ei tällöin välttämättä pääse työhönsä.
Jos työnteko estyy työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on työsopimuslain nojalla oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.
Em. säännöstä sovelletaan esimerkiksi kirjastojen, uimahallien ja koulujen sellaiseen henkilöstöön, joilla ei ole etätyömahdollisuutta eikä myöskään mahdollisuutta työskennellä omalla työpaikallaan valtioneuvoston päätösten seurauksena.
Tällöin kyseessä on 14 palkallisen päivän jälkeen lomautukseen rinnastuva tilanne ja työntekijälle muodostuu oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Työntekijän kannattaa välittömästi – heti työnteon estyttyä – ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.
Päivärahaoikeus alkaa palkanmaksun päätyttyä ja viiden päivän omavastuuajan kuluttua. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa omavastuuaika on jo kulunut viimeisen vuoden sisällä ja on maksettu päivärahaa.
12) Työntekijä työskentelee terveydenhuollossa ja kuuluu riskiryhmään. Miten tulee toimia?
Lain mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijän työturvallisuudesta. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on otettava huomioon työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Lähtökohtaisesti riskiryhmään kuuluminen ei kuitenkaan oikeuta kieltäytymään työstä. Jos työntekijä kuuluu riskiryhmään, tämä kannattaa ottaa puheeksi työnantajan ja työterveyshuollon kanssa ja keskustella mahdollisuudesta siirtyä töihin, jossa vaaraa kohdata tartunnan omaavia potilaita ei ole.
13) Missä tilanteissa lapsen voi viedä päivähoitoon?
Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja niiden yhteydessä järjestettävä esiopetus pidetään toiminnassa. Päivähoitoon voi luonnollisesti viedä vain terveen lapsen. Valtioneuvosto on lisäksi linjannut, että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät niin.
14) Missä tilanteissa lapsella on oikeus koulun lähiopetukseen?
Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien henkilöiden lapsilla on oikeus koulun yhteydessä järjestettävään esiopetukseen sekä luokkien 1 – 3 osalta koulun lähiopetukseen. Lisäksi järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville kuitenkin niin, että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät näin. Kouluun ei luonnollisesti lähetetä lasta, jolla on sairastumisen oireita.
Päätavoitteena on järjestää lapsen oleskelu kotona. Lähiopetus varmistetaan vain toiminnan kannalta välttämättömän henkilöstön lapsille. Kriittisenä alana on mainittu mm. sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Koko luettelon löydät täältä: Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstö (valtioneuvosto.fi)
15) Voiko työntekijän vuosilomaa muuttaa koronavirusepidemian takia?
Terveydenhuollon, sosiaalitoimen, pelastustoimen, hätäkeskustoiminnan sekä poliisitoimen henkilöstö
Em. henkilöstöön sovelletaan valtioneuvoston asetusta väliaikaisista poikkeuksista mm. vuosiloman määräämisessä.
Asetuksen mukaan työnantaja voi poiketa mm. loman ilmoittamista ja antamiskohtaa koskevista säädöksistä. Työnantajan ei ole esimerkiksi pakko antaa talvilomia ennen seuraavan lomakauden alkua. Lisäksi asetus antaa työnantajalle mahdollisuuden siirtää jo ilmoitettu vuosiloma myöhemmäksi sekä myös keskeyttää jo alkanut vuosiloma. Muutosten on johduttava koronavirusepidemiasta.
Muu henkilöstö
Vuosiloman antamiseen ja pitämiseen sovelletaan virka- ja työehtosopimusten sekä vuosilomalain määräyksiä. Esimerkiksi työsuhteisen henkilöstön vuosiloman yksipuolinen keskeyttäminen tai peruminen ei ole mahdollista.
