Joulukuun puolivälissä työministerinä aloittaneen Tuula Haataisen pestiä harva kadehtii. Ensi syksyyn mennessä pitäisi löytää 30 000 uutta työpaikkaa, ja toinen samanmoinen satsi vaalikauden loppuun kevääseen 2023 mennessä.
7 työryhmää ja kuntakokeilu
Haataisen edeltäjä Timo Harakka perusti viime heinäkuussa ministeriryhmän, jolla on alaisenaan seitsemän työryhmää. Työryhmät ovat kolmikantaisia, eli mukana ovat valtion lisäksi työmarkkinajärjestöt sekä Suomen Yrittäjät.
Työryhmien aiheet ovat työvoimapolitiikan palvelurakenne, palkkatuki ja muut etuisuudet, työkyvyn edistäminen, osaaminen ja työmarkkinoiden kohtaaminen, työperäinen maahanmuutto ja kotouttaminen, työlainsäädäntö sekä paikallinen sopiminen.
Työryhmät antoivat väliraportin tammikuun alkupuolella. 7.4. mennessä näiden ryhmien näkemyksistä ja muista työllisyyden parantamiseksi tehdyistä ehdotuksista pitäisi olla valmiina vaikuttavuusarvio valtion kehysriihtä varten.
Kehysriihessä maan hallitus tekee keväisin julkiseen talouteen lähivuosiksi vaikuttavia päätöksiä. Kehysriihi ohjaa syksyllä hallituksessa käytäviä neuvotteluita, joissa päätetään 2021 budjetista, valtion tulo- ja menoarviosta. Eli kiirettä pitää.
Kuntakokeilu asiakas edellä
Työryhmien lisäksi Haatainen peri Harakalta viime vuoden puolella valmistellun työllisyyden kuntakokeilun, joka on voimassa 2020–2022. Kolmivuotisen kokeilun tavoitteena on parantaa varsinkin pitkään työttömänä olleiden ja muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille.
– Kuntakokeilu tehdään asiakas edellä. Yritetään löytää eri hallinnonalojen ja yritysten sekä muiden toimijoiden kanssa työllistymisen mahdolliset esteet ja poistaa ne, sanoo Haatainen, joka on selvästi innostunut asiasta.
Kokeiluun haki yli 120 kuntaa, joista noin 100 pääsi mukaan 20 kokeilualueena. Isoimmista kaupungeista ovat mukana esimerkiksi Helsinki, Espoo ja Vantaa. Pienemmistä kunnista idässä Hyrynsalmi ja Paltamo ovat mukana kokeilussa yhdessä Kajaanin kanssa sekä lännessä Seinäjoki ja Ilmajoki.
– Tämä on iso ja vaikuttava hanke. Lisärahaa ei siihen osoiteta, vaan henkilöstöresurssit tulevat TE-toimistoilta, sanoo Haatainen.
– Se koskee noin 170 000 työtöntä ja noin 900 työ- ja elinkeinotoimiston työntekijää. Erityisesti sähköisten palvelujen parantamisesta uskon tulevan hyötyä työllistyville ja toisaalta kunnille, kun pitkäaikaistyöttömistä lankeava sakkomaksu alenee.
Viheliäiset keinot
Nykyinen työllisyysaste on hieman vajaat 73 prosenttia. 75 prosenttiin nostamisen keinoista löytyy tiivistelmä työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntijan Liisa Larjan haastattelusta (Jyty 5/2019).
Ennen kuin Haatainen ottaa tässä vaiheessa kantaa uusiin työllisyysesityksiin, hän haluaa nähdä, kuinka pitkälle alatyöryhmien työ kantaa. Tämä vaikuttavuusarviointi tehdään siis kevään kehysriiheen.
Tässä viisi keinoa, joiden asiantuntijat uskovat parantavan Suomen työllisyyttä.
Eläkeiän nosto lisäisi työvoiman tarjontaa ja parantaisi työllisyyttä.
– Eläkeikää nostettiin jo 2017, ja se nousee eliniän kasvun myötä automaattisesti eli syntymävuosi kertoo, kuinka vanhaksi täytyy työtä tehdä, jotta saisi täyden työeläkkeen. Tämä hallitus ei ole suunnittelemassa uutta eläkeuudistusta.
Jos romahtaneet synnytysmäärät eivät nouse 2012 tasolle, eläkeikään joudutaan joka tapauksessa puuttumaan. Mutta se on toinen tarina. Seuraava keino on ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen ja/tai porrastaminen.
– Edellinen [Sipilän] hallitus lyhensi jo ansiosidonnaista työttömyysturvaa. En usko työttömien aseman heikentämisen parantavan työllisyyttä, sanoo Haatainen.
Kolmas keino, joka kirpaisisi eläkeikää lähestyviä, on lisäpäivien – eli eläkeputken – ikärajan nosto tai koko putken poisto kokonaan.
– Ikärajan nosto astui voimaan tämän vuoden alusta [eläkeputkeen eivät enää pääse 1961 ja sen jälkeen syntyneet]. Asia kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön tontille, eikä ole sopivaa astua toisen ministerin vastuualueelle, ellei asiasta ole sovittu vastuuministerin kanssa, Haatainen vastaa.
Työttömyysturvan lisäpäivien lyhentämistä tai poistoa – eli väylän kaventamista varhaiseläkkeelle – kannatti viimeksi hallituspuolue vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. Alhaisimmillaan eläkeputken alaraja oli 1990-luvulla 53 vuodessa.
Neljäs työllisyyttä lisäävä keino ei ilahduttaisi lapsiperheitä: alle 3-vuotiaiden kotihoidon tukea joko lyhennetään vuodella tai poistetaan kokonaan.
Haatainen ei oikein innostu tästäkään keinosta, vaikka kotihoidon tuki on pyhä lehmä keskustalle, ei niinkään hänen puolueelleen sosiaalidemokraateille.
– Hallitus valmistelee juuri perhevapaauudistustaan. Uudistuksella on merkitystä myös työllisyyden kannalta ja haluan nyt katsoa, mitä sieltä tulee, Haatainen sanoo.
Muutenkin kaikki keinot, joihin sisältyy keppiä työntekijöille tai työttömille, saavat Haataisen kavahtamaan. Hänen linjansa vaikuttaa oleva porkkanaa ja porkkanaa. Hän puhuu pitkään ja hartaasti työvoimapalveluiden tehostamisesta ja henkilökohtaisesta kohdentamisesta. Mutta pysytään työllisyyden parannuskeinoissa, koska jotain nykyistä enemmän – ikäviäkin päätöksiä – hallituksen on tehtävä, jos 75 prosentin raja aiotaan rikkoa.
Viides ja viimeinen työllisyyden nostokeino on työttömille mieluisa: työttömän suojaosuuden nostaminen 600 euroon kuukaudessa. Se tosin vähentää valtion tuloja. Työttömän suojaosuus on 300 euroa kuukaudessa. Eli sen verran voi ansaita ilman, että työttömyyskorvaus laskee.
Haatainen pohtii rajan nostoa, mutta haluaa ensin varmuuden rajan noston työllisyysvaikutuksista.
Kaikkiaankin työministeri Tuula Haataisen luottamus on vankka seitsemän työryhmän tuloksiin ja sen jälkeen tehtäviin hallituksen esityksiin ja eduskunnan päätöksiin.
– Tämä ei ole yhden ministerin show. Jos kaikki hallituspuolueet, ammattiliitot ja työnantajaliitot, elinkeinoelämä ja kaikki muut toimijat työskentelevät yhdessä saman päämäärän hyväksi, silloin tavoite toteutuu, sanoo Tuula Haatainen.
