Sanna Marinin, 35, ura valtakunnanpolitiikassa on nousujohteisen jyrkkä: kansanedustaja 2015, liikenne- ja viestintäministeri kesäkuussa 2019 ja pääministeri joulukuusta 2019 eteenpäin.
Kunnallinen päätöksenteko on tullut Marinille tutuksi Tampereen kaupunginvaltuustossa. Ensimmäinen yritys 2008 vaaleissa 22-vuotiaana tuotti 160 ääntä, ja valtuustoon hän pääsi 2012 kunnallisvaaleissa 826 äänellä. Varsinainen harppaus tapahtui viime kuntavaaleissa 2017, jolloin hän keräsi 5 783 ääntä. Taakse jäivät yli kahden tuhannen äänen marginaalilla Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja tuleva pormestari Lauri Lyly.
Ilmeisesti suosion kasvun selittää onnistunut toiminta Tampereen valtuuston puheenjohtajana 2013–2017.
Vastauksia arjen kysymyksiin
Vakiovalitus kuntavaalien alla on, että valtakunnan tason asiat sekoitetaan tahallaan paikallisasioihin, jotta saataisiin kasvatettua oman puolueen kannatusta. Kuntavaaleissa ei päätetä maan hallituksen luottamuksesta, ulkomaalaispolitiikasta tai EU:n koronatukipaketista.
Sanna Marin ei ärsyynny valtakunnan tason teemojen sekoittamisesta kuntatason vaaleihin.
– Kuntavaaleissa päätetään hyvin konkreettisesti ihmisten arkeen vaikuttavista asioista: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, ikäihmisten hoivasta, lasten ja nuorten palveluista sekä monista työllisyyden ja elinvoiman kysymyksistä, luettelee Marin.
Kunnat ovat avainasemassa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Siksi hänen mielestään on tärkeää, että äänestäjät saavat valtuustoehdokkailta vastauksia koulutukseen, lähipalveluihin, asumiseen, liikenteeseen ja lähiympäristöön liittyviin kysymyksiin. Toisaalta Marin nostaa katsettaan arjen yläpuolellekin.
– Kunnat ovat avainasemassa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nämä eivät ole pieniä asioita, ja siksi ne ansaitsevat riittävän tilan vaalikeskusteluissa.
Marin haluaa tähdentää, että hänen edustamansa puolue pyrkii rakentamaan tulevaisuuden kunnista sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestäviä.
– Meille kuntapolitiikassa kyse on ihmisistä ja inhimillisyydestä.
Naisten kokemus arvoonsa
Naisia tuli valituksi valtuustoihin 2017 kuntavaaleissa enemmän kuin koskaan aiemmin, noin 39 prosenttia. Naisten osuus ehdokkaista ja valituista on edelleen pienempi kuin heidän saamansa ääni- ja ehdokasosuuden perusteella olisi odotettavissa.
Millä tavalla tätä kehitystä voisi edistää, naisten määrän nousua jatkaa?
– Pidän erittäin tärkeänä, että kuntien päätöksentekijöinä on kaiken ikäisiä, eri taustoista ja elämäntilanteista tulevia sekä eri sukupuolia edustavia ihmisiä.
– Näin voidaan varmistaa, että päätöksissä huomioidaan ja ymmärretään laajasti erilaisia näkökulmia ja kuntalaisten tilanteita, Marin toteaa.
Pidän erittäin tärkeänä, että kuntien päätöksentekijöinä on kaiken ikäisiä, eri taustoista ja elämäntilanteista tulevia sekä eri sukupuolia edustavia ihmisiä.
Hän antaa myös neuvon kaikille kuntavaaleissa ehdokkaaksi lähteneille naisille:
– Ehdolla olevan kannattaa olla rohkeasti oma itsensä ja pitää esillä kuntalaisille tärkeitä arjen asioita. Omaan arjen asiantuntemukseen ja kokemukseen kannattaa luottaa, sillä pääsee pitkälle, rohkaisee Marin.
Hän pitää hyvänä naisten osuuden kasvua ehdokkaista ja päättäjistä, koska naisilla on paljon kokemusta ja tuntemusta kunnallisista palveluista ja moni heistä on myös kunnalla töissä.
– Tätä asiantuntemusta kunnissa tarvitaan, ja sitä on syytä pitää arvossa, Marin sanoo.
Vanhojen valtuustot?
Kuntavaaleissa 2017 valitut valtuuston jäsenet olivat keskimäärin 50-vuotiaita ja puheenjohtajat 52-vuotiaita. Ovatko kuntavaalit vanhojen vaalit? Miten nuorempia ikäluokkia saataisiin ehdokkaiksi ja äänestämään alle 50-vuotiaita?
– Politiikassa, kuten kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, tarvitaan eri-ikäisiä ja eri sukupolvia edustavia ihmisiä. Tarvitsemme vuoropuhelua ja sukupolvien jatkumoa. Luottamus, jota nuorelle annetaan, kantaa pitkälle, Marin toteaa.
Siksi hän pitää tärkeänä, että nuoret lähtevät ehdolle ja tulevat valituksi vastuullisiin tehtäviin.
Kuntien talous on pidettävä kunnossa, koska kunnat huolehtivat ihmisten keskeisistä peruspalveluista. Niillä on välitön yhteys kuntalaisten hyvinvointiin ja osaamiseen.
Koronakriisin takia kuntia on tuettu enemmän kuin aikoihin. Kuntatalous on ollut kuitenkin jo vuosia kriisiytynyt erityisesti kunnallis- ja yhteisöverojen vähenemisen sekä maksutulojen pienenemisen kautta. Miten kuntien talous saadaan oikenemaan koronakriisin jälkeen, jos ja kun palataan ns. normaaliin?
– Kuntien talous on pidettävä kunnossa, koska kunnat huolehtivat ihmisten keskeisistä peruspalveluista. Niillä on välitön yhteys kuntalaisten hyvinvointiin ja osaamiseen. On tärkeää, että kuntien tehtävät ja valtionosuudet ovat linjassa keskenään.
Kirjastopalveluista pitovoimaa
Viime vuosina kirjastoja on lakkautettu erityisesti pienissä kunnissa. Millaisena näet kirjastolaitoksen tulevaisuuden Suomessa?
– Kirjastot ovat tiedon ja kulttuurin keskuksia sekä yhdenvertaisen sivistyksen mahdollistajia. Ajattelen, että niitä voidaan jatkuvasti kehittää myös uudet yhteisölliset tarpeet sekä elinikäinen oppiminen huomioon ottaen, toteaa Marin.
Hänen mielestään esimerkiksi lainaustoiminnan rinnalle voidaan tuoda uudenlaisia yhteisöllisiä työskentely- ja opiskelutiloja. Toisaalta kirjastojen rooli ei peruspalvelujen joukossa muutu, vaan niiden tulee olla helposti ja tasa-arvoisesti ihmisten saavutettavissa.
– Lisäksi koronakriisin aikana yhä useampi on löytänyt kirjastojen verkkopalvelut. Digitaalisten aineistojen käyttö tulee jatkumaan pandemian jälkeenkin, Marin uskoo.
On tärkeää, että kriisin jälkeisessä yhteiskunnan jälleenrakennuksessa lasten ja nuorten asemaan kiinnitetään erityistä huomiota.
Kirjastojen lisäksi Jyty on halunnut nostaa nuorisotyön esiin kuntien pitovoiman vahvistajana. Miten käy ns. etsivän nuorisotyön, jota on ajettu monissa kunnissa alas viime vuosina säästösyistä? Miten estetään toisinto 1990-luvun laman seurauksista nuorille?
– Koronakriisi on vaikuttanut lasten ja nuorten hyvinvointiin monella tavalla. Siksi on tärkeää, että kriisin jälkeisessä yhteiskunnan jälleenrakennuksessa lasten ja nuorten asemaan kiinnitetään erityistä huomiota. Tarvitsemme resursseja niin koulutukseen, perheiden tueksi kuin mielenterveyspalveluihinkin, sanoo Marin.
Hänen mukaansa hallitus on painottanut, ettei lasten ja nuorten palveluita saa kriisin keskellä ajaa alas.
– Hallitus on myös viestittänyt kunnille vahvasti, ettei henkilöstöä pidä lomauttaa tai irtisanoa muutoinkin vaikeassa tilanteessa, toteaa Sanna Marin.
