Ajankohtaista
06.05.2021

Pääministeri Sanna Marin:

“Sukupolvien ketju paras malli kuntapäätöksissä”

Sanna Marin (sd.) on paitsi pääministeri myös kuntavaaliehdokas Tampereella 13. kesäkuuta. Kaiken koronanvastaisen kamppailun keskellä Marin ehti vastata Jyty-lehden kysymyksiin tulevista vaaleista ja muistakin kaikkien arkeen liittyvistä asioista.

Teksti: Jaakko Takalainen Kuvat: Matti Matikainen
Sanna Marinin mukaan peruskoulussa on oltava luokan- ja aineenopettajien lisäksi oppimisen tukena riittävästi niin erityisopettajia kuin koulunkäyntiavustajiakin.

Sanna Marinin, 35, ura valtakunnanpolitiikassa on nousujohteisen jyrkkä: kansanedustaja 2015, liikenne- ja viestintäministeri kesäkuussa 2019 ja pääministeri joulukuusta 2019 eteenpäin.

Kunnallinen päätöksenteko on tullut Marinille tutuksi Tampereen kaupunginvaltuustossa. Ensimmäinen yritys 2008 vaaleissa 22-vuotiaana tuotti 160 ääntä, ja valtuustoon hän pääsi 2012 kunnallisvaaleissa 826 äänellä. Varsinainen harppaus tapahtui viime kuntavaaleissa 2017, jolloin hän keräsi 5 783 ääntä. Taakse jäivät yli kahden tuhannen äänen marginaalilla Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja tuleva pormestari Lauri Lyly.

Ilmeisesti suosion kasvun selittää onnistunut toiminta Tampereen valtuuston puheenjohtajana 2013–2017.

 

Vastauksia arjen kysymyksiin

Vakiovalitus kuntavaalien alla on, että valtakunnan tason asiat sekoitetaan tahallaan paikallisasioihin, jotta saataisiin kasvatettua oman puolueen kannatusta. Kuntavaaleissa ei päätetä maan hallituksen luottamuksesta, ulkomaalaispolitiikasta tai EU:n koronatukipaketista.

Sanna Marin ei ärsyynny valtakunnan tason teemojen sekoittamisesta kuntatason vaaleihin.

– Kuntavaaleissa päätetään hyvin konkreettisesti ihmisten arkeen vaikuttavista asioista: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, ikäihmisten hoivasta, lasten ja nuorten palveluista sekä monista työllisyyden ja elinvoiman kysymyksistä, luettelee Marin.

Kunnat ovat avainasemassa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Siksi hänen mielestään on tärkeää, että äänestäjät saavat valtuustoehdokkailta vastauksia koulutukseen, lähipalveluihin, asumiseen, liikenteeseen ja lähiympäristöön liittyviin kysymyksiin. Toisaalta Marin nostaa katsettaan arjen yläpuolellekin.

– Kunnat ovat avainasemassa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nämä eivät ole pieniä asioita, ja siksi ne ansaitsevat riittävän tilan vaalikeskusteluissa.

Marin haluaa tähdentää, että hänen edustamansa puolue pyrkii rakentamaan tulevaisuuden kunnista sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestäviä.

– Meille kuntapolitiikassa kyse on ihmisistä ja inhimillisyydestä.

Sanna Marin pitää koko sote-uudistuksen tärkeimpänä voimavarana osaavaa henkilöstöä. Laajemmat hyvinvointialueet pystyvät hänen mielestään panostamaan paremmin henkilöstön rekrytointiin, täydennyskoulutukseen ja työssä jaksamiseen.

Naisten kokemus arvoonsa

Naisia tuli valituksi valtuustoihin 2017 kuntavaaleissa enemmän kuin koskaan aiemmin, noin 39 prosenttia. Naisten osuus ehdokkaista ja valituista on edelleen pienempi kuin heidän saamansa ääni- ja ehdokasosuuden perusteella olisi odotettavissa.

Millä tavalla tätä kehitystä voisi edistää, naisten määrän nousua jatkaa?

– Pidän erittäin tärkeänä, että kuntien päätöksentekijöinä on kaiken ikäisiä, eri taustoista ja elämäntilanteista tulevia sekä eri sukupuolia edustavia ihmisiä.

– Näin voidaan varmistaa, että päätöksissä huomioidaan ja ymmärretään laajasti erilaisia näkökulmia ja kuntalaisten tilanteita, Marin toteaa.

Pidän erittäin tärkeänä, että kuntien päätöksentekijöinä on kaiken ikäisiä, eri taustoista ja elämäntilanteista tulevia sekä eri sukupuolia edustavia ihmisiä.

Hän antaa myös neuvon kaikille kuntavaaleissa ehdokkaaksi lähteneille naisille:

– Ehdolla olevan kannattaa olla rohkeasti oma itsensä ja pitää esillä kuntalaisille tärkeitä arjen asioita. Omaan arjen asiantuntemukseen ja kokemukseen kannattaa luottaa, sillä pääsee pitkälle, rohkaisee Marin.

Hän pitää hyvänä naisten osuuden kasvua ehdokkaista ja päättäjistä, koska naisilla on paljon kokemusta ja tuntemusta kunnallisista palveluista ja moni heistä on myös kunnalla töissä.

– Tätä asiantuntemusta kunnissa tarvitaan, ja sitä on syytä pitää arvossa, Marin sanoo.

Politiikassa, kuten kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, tarvitaan eri-ikäisiä ja eri sukupolvia edustavia ihmisiä. Tarvitsemme vuoropuhelua ja sukupolvien jatkumoa, pääministeri Sanna Marin sanoo.

Vanhojen valtuustot?

Kuntavaaleissa 2017 valitut valtuuston jäsenet olivat keskimäärin 50-vuotiaita ja puheenjohtajat 52-vuotiaita. Ovatko kuntavaalit vanhojen vaalit? Miten nuorempia ikäluokkia saataisiin ehdokkaiksi ja äänestämään alle 50-vuotiaita?

– Politiikassa, kuten kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, tarvitaan eri-ikäisiä ja eri sukupolvia edustavia ihmisiä. Tarvitsemme vuoropuhelua ja sukupolvien jatkumoa. Luottamus, jota nuorelle annetaan, kantaa pitkälle, Marin toteaa.

Siksi hän pitää tärkeänä, että nuoret lähtevät ehdolle ja tulevat valituksi vastuullisiin tehtäviin.

Kuntien talous on pidettävä kunnossa, koska kunnat huolehtivat ihmisten keskeisistä peruspalveluista. Niillä on välitön yhteys kuntalaisten hyvinvointiin ja osaamiseen.

Koronakriisin takia kuntia on tuettu enemmän kuin aikoihin. Kuntatalous on ollut kuitenkin jo vuosia kriisiytynyt erityisesti kunnallis- ja yhteisöverojen vähenemisen sekä maksutulojen pienenemisen kautta. Miten kuntien talous saadaan oikenemaan koronakriisin jälkeen, jos ja kun palataan ns. normaaliin?

– Kuntien talous on pidettävä kunnossa, koska kunnat huolehtivat ihmisten keskeisistä peruspalveluista. Niillä on välitön yhteys kuntalaisten hyvinvointiin ja osaamiseen. On tärkeää, että kuntien tehtävät ja valtionosuudet ovat linjassa keskenään.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on kuntavaaliehdokkaana Tampereella, missä hän keräsi edellisissä kuntavaaleissa reilut 5 700 ääntä.

Kirjastopalveluista pitovoimaa

Viime vuosina kirjastoja on lakkautettu erityisesti pienissä kunnissa. Millaisena näet kirjastolaitoksen tulevaisuuden Suomessa?

– Kirjastot ovat tiedon ja kulttuurin keskuksia sekä yhdenvertaisen sivistyksen mahdollistajia. Ajattelen, että niitä voidaan jatkuvasti kehittää myös uudet yhteisölliset tarpeet sekä elinikäinen oppiminen huomioon ottaen, toteaa Marin.

Hänen mielestään esimerkiksi lainaustoiminnan rinnalle voidaan tuoda uudenlaisia yhteisöllisiä työskentely- ja opiskelutiloja. Toisaalta kirjastojen rooli ei peruspalvelujen joukossa muutu, vaan niiden tulee olla helposti ja tasa-arvoisesti ihmisten saavutettavissa.

– Lisäksi koronakriisin aikana yhä useampi on löytänyt kirjastojen verkkopalvelut. Digitaalisten aineistojen käyttö tulee jatkumaan pandemian jälkeenkin, Marin uskoo.

On tärkeää, että kriisin jälkeisessä yhteiskunnan jälleenrakennuksessa lasten ja nuorten asemaan kiinnitetään erityistä huomiota.

Kirjastojen lisäksi Jyty on halunnut nostaa nuorisotyön esiin kuntien pitovoiman vahvistajana. Miten käy ns. etsivän nuorisotyön, jota on ajettu monissa kunnissa alas viime vuosina säästösyistä? Miten estetään toisinto 1990-luvun laman seurauksista nuorille?

– Koronakriisi on vaikuttanut lasten ja nuorten hyvinvointiin monella tavalla. Siksi on tärkeää, että kriisin jälkeisessä yhteiskunnan jälleenrakennuksessa lasten ja nuorten asemaan kiinnitetään erityistä huomiota. Tarvitsemme resursseja niin koulutukseen, perheiden tueksi kuin mielenterveyspalveluihinkin, sanoo Marin.

Hänen mukaansa hallitus on painottanut, ettei lasten ja nuorten palveluita saa kriisin keskellä ajaa alas.

– Hallitus on myös viestittänyt kunnille vahvasti, ettei henkilöstöä pidä lomauttaa tai irtisanoa muutoinkin vaikeassa tilanteessa, toteaa Sanna Marin.

Luonnossa liikkuva hallintotieteilijä

– Syntynyt 1985 Helsingissä, asuu Tampereella. Pääministeriyden takia nykyinen asuinpaikka Kesäranta Helsingissä.

– Ylioppilaaksi Pirkkalan yhteislukiosta 2004. Hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 2017, lopputyössään tarkasteli poliittisen johtamisen ammattimaistumista viidessä Suomen kaupungissa.

– Kansanedustaja 2015–, liikenne- ja viestintäministeri 06–12/2019 ja pääministeri 12/2019–.

– Tampereen kaupungin kaupunginvaltuutettu 2013–2017 ja 2017–2021. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 2013–2017.

– SDP:n puheenjohtaja 2020–2023, 1. varapuheenjohtaja 2017–2020, 2. varapuheenjohtaja 2014–2017 ja puoluevaltuuston jäsen 2010–2014.

– Perheeseen kuuluvat puoliso ja lapsi. Harrastuksena liikkuminen luonnossa.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.