Kela on toimeenpanolaitos, joten se toteuttaa vain eduskunnan säätämiä lakeja eduskunnan valvonnassa. Vuoden alussa Kelan pääjohtajana aloittanut Outi Antila ei siksi halua määritellä, mitä toimeentulotuki saisi maksaa yhteiskunnalle.
– Se on poliittisen keskustelun ja päätöksenteon asia. Ei ole Kelan asia määritellä toimeentulotuen tasoa. Toki annamme osaamisemme lainvalmistelun ja eduskunnan käyttöön, muotoilee Antila.
Toimeentulotukeen kuluu vuodessa 780 miljoonaa euroa, ja se koskee 450 000 ihmistä, mikä on kahdeksan prosenttia suomalaisista.
Kahden vaalikauden komitea
Sote-uudistuksen (aikaisemmat vaiheet Paras-hanke ja Suuri kuntauudistus) yli 12-vuotisesta kivisestä tiestä viisastuneena sosiaaliturvauudistusta (sotu) ei olla ajamassa läpi kiireellä. Sotu-uudistuksen valmistelu on huhtikuussa annettu parlamentaariseen työryhmään, joka istuu kaksi vaalikautta. Komitean työ on valmistumassa 2027.
Outi Antilakin on ollut valmistelemassa komitean työtä edellisessä toimessaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Nykyisen tilkkutäkkimäisen sosiaaliturvan uudistamista ei vastusta kukaan.
– Sotu on iso hanke, ja sen valmistelu huolellista. Yhdessä sovittujen tavoitteiden muuttaminen lainsäädännöksi vie vuosia, toteaa Antila.
Sotu on iso hanke, ja sen valmistelu huolellista. Yhdessä sovittujen tavoitteiden muuttaminen lainsäädännöksi vie vuosia.
Hänen mukaansa nykyinen sosiaaliturvalainsäädäntö on pääosin säädetty 1990-luvulla ja sitä aiemminkin. Se on jäänyt auttamattomasti ajastaan jälkeen, kun työnteon tavat ovat muuttuneet.
Sotu-uudistuksen rinnalla tehdään myös toimeentuloturvan uudistusta nopeammalla aikataululla. Miten perustoimeentulouudistus suhtautuu isoon vuosien jälkeen toteutettavaan remonttiin?
– On sovittu, että toimeentuloturvan uudistukset toteutetaan ja sijoitetaan ikään kuin ison uudistuksen sisään myöhemmin. Ja ilman uudistuksiakin Kelan ja kuntien sosiaalitoimen yhteistyö on jo arkipäivää.
Viimesijainen tuki
Ennen kuin perehdytään Kelan ja sosiaalitoimen yhteistyöhön, katsotaan toimentulotukea lähemmin. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi avuksi ihmiselle, joka ei tule toimeen ensisijaisten tukien (esimerkiksi työttömyysturva tai asumistuki) avulla.
Eri tukien yhdistämisessä esimerkiksi kannustinloukut ovat hankaluutena. Työn vastaanottaminen saattaa nostaa vaikka päivähoitomaksua ja muuttua kannattamattomaksi.
Asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin käynyt niin, että heikossa asemassa oleville ihmisille toimeentulotuesta on tullut perusturvan jatke tai täydennys. Outi Antila myöntää näkemyksen oikeellisuuden, ja juuri siksi yhteistoiminnan uudistamista tarvitaan.
– Mutta eri tukien yhdistämisessä esimerkiksi kannustinloukut ovat hankaluutena. Työn vastaanottaminen saattaa nostaa vaikka päivähoitomaksua ja muuttua kannattamattomaksi, Antila pohtii.
Lain mukaan Kelan myöntämän perustoimeentulotuen päälle voi saada kuntien myöntämää täydentävää toimeentulotukea ja ehkäisevää toimeentulotukea.
Toimeentulotuen perusosan maksatus siirtyi 2017 kunnilta Kelalle, mikä ei ongelmaa ratkaissut. Jos Kelan päässä huomattiin, että perheellä tai ihmisellä on kasautuneita ongelmia, kunnan sosiaalitoimeen tehtiin huoli-ilmoitus.
– Mutta huoli-ilmoitukset eivät ratkaisseet eri organisaatioiden välisen tiedonkulun ongelmia. Maksatuksen siirto Kelaan on tuonut muita hyviä asioita kuten yhdenvertaisuuden parantamisen ja toimeentulotuen alikäytön vähentymisen, Antila toteaa.
Kela + sossu = totta
Outi Antilan mukaan pyrkimys yhden luukun periaatteeseen – asiakas saa tarvitsemansa avun yhdestä paikasta – on johtanut uusiin toimintatapoihin Kelan ja kuntien sosiaalitoimen kohdalla. Esimerkiksi Oulussa ns. allianssimallissa Kelan toimeentulotuki on osana sosiaalitoimea.
– Yhteistyö on meille jo arkipäivää. Esimerkiksi Forssassa Kela ja sosiaalitoimi aloittivat tänä vuonna työskentelyn yhteistilassa. Tästä toimipisteestä voidaan ottaa yhteys vielä työvoimatoimistoon, jolloin ihmisen asiat saadaan kerralla kuntoon, kuvailee Antila.
Me tarvitsemme sosiaalityön osaamista, jotta yhteistyö sosiaalitoimen kanssa voidaan toteuttaa kaikissa Suomen kunnissa.
Yhteistyö näkyy hänen mukaansa myös sosiaalityön osaajien – joiden joukossa on myös jytyläisiä – palkkaamisena Kelaan. Yhteistiloja on myös Tampereella, Hämeenlinnassa, Parkanossa ja kymmenillä muilla suurilla ja pienillä paikkakunnilla.
– Me tarvitsemme sosiaalityön osaamista, jotta yhteistyö sosiaalitoimen kanssa voidaan toteuttaa kaikissa Suomen kunnissa, Antila toteaa.
Hän ei innostu toimeentulotuen käsittelyn ja maksatuksen siirtämisestä maakuntien harteille, jos ja kun sote-uudistuksen maakuntamalli toteutuu lähivuosina.
– Silloin menetettäisiin vuoden 2017 jälkeen tapahtunut myönteinen kehitys. Sitä paitsi Kela näkee kaikki muut tuet, joten sen yhden tietojärjestelmän toimivuus on aika iso valtti verrattuna maakuntien tietojärjestelmiin, sanoo Antila.
Paras palkinto: tyytyväinen asiakas
Outi Antilan kauden alku Kelan johdossa on koronaviruksen takia ollut kaikkea muuta kuin tavanomainen. Ylpeänä hän kuitenkin esittelee Kelan pääkonttorin seinällä olevaa tyytyväisyysmittaria. Kookas hymynaama kertoo, että 88 prosenttia sen päivän asiakkaista on ollut tyytyväisiä palveluunsa.
– Joskus mittari on näyttänyt 100 prosenttia. Se on ehkä jo vähän liikaa, mutta paras palkintomme on tyytyväinen asiakas, sanoo Outi Antila hymyillen.
