Ajankohtaista
04.11.2021

KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen:

“Selkävoitot eivät kuulu työmarkkinatoimintaan”

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen odottaa tulevasta sopimuskierroksesta hyvin haastavaa, mutta uskoo kunta-alan neuvottelukulttuuriin. Jalonen on kokenut neuvottelija. Hänestä hyvä neuvottelija tiedostaa ja ymmärtää myös vastapuolen tavoitteita. Muuten ratkaisuja ei synny.

Teksti: Eija Kallioniemi Kuvat: Matti Matikainen
Markku Jalosen mielestä hyvää neuvottelua on tiedostaa ja ymmärtää myös vastapuolen tavoitteita. Muuten ei synny ratkaisuja.

Markku Jalonen aloitti heinäkuussa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtajana.

Kun laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä tuli voimaan osana sote-uudistusta, KT:n tontti laajeni hyvinvointialueille.

Yli 200 000 henkilöä muuttaa liikkeen luovutuksella hyvinvointialueiden palvelukseen 2023.

KT on yhtä aikaa sekä työnantajaorganisaatio että työmarkkinakeskusjärjestö. Sen tehtävät eivät muuttuneet, eikä Jalosenkaan rooli neuvottelijana, joskin toimitusjohtajana hän sai lisää vastuuta ja hallintotöitä.

Lakimuutos toi järjestön nimeen sanahirviön, ”hyvinvointialuetyönantajat”, mutta Jalonen ei anna sen häiritä.

– Hyvä, että lyhenne KT säilyi siinä, hän virnistää.

Uskon kunta-alan hyvään neuvottelukulttuuriin: vaikeitakin asioita kyetään ratkaisemaan, jos vain on riittävästi luottamusta osapuolten välillä.

Juuri nyt tämän suurimman työmarkkinatoimialan työnantajaorganisaation vetäjän ajatuksia alkaa hallita yhä enemmän tuleva neuvottelukierros. Siitä on povattu hankalinta pitkään aikaan.

– Jälleen kerran voi sanoa, että se on hyvin haastava. Uskon kuitenkin kunta-alan hyvään neuvottelukulttuuriin: vaikeitakin asioita kyetään ratkaisemaan, jos vain on riittävästi luottamusta osapuolten välillä, Jalonen sanoo.

 

Neuvottelut kutsuvat

Sote-sopimus astui voimaan syyskuun alusta. Siihen siirtyi kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta noin 177 500 henkilöä. Samalla varhaiskasvatuksen opettajat siirtyivät opetusalan sopimukseen.

Sote-sopimuksesta tuli kunta-alan sopimuskentän suurin niin henkilömäärältään kuin palkkasummaltaan.

Voiko sote-sopimus tuoda alan työntekijöille jollakin aikajänteellä suuremmat korotukset kuin mitä kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, sitä Jalonen ei halua arvioida.

– Nämä ovat täysin neuvotteluiden alaisia kysymyksiä.

Sote-sopimus on voimassa ensi helmikuun loppuun asti kuten kaikki kunta-alan sopimukset.

Palkankorotukset ratkaistaan tulevissa neuvotteluissa.

Varsinainen neuvottelukierros alkanee vuodenvaihteessa – tai silloin, milloin vastapuolen kanssa sovitaan.

– Nytkin neuvotellaan koko ajan; meillä on yli 30 neuvotteluryhmää, jotka neuvottelevat jatkuvan neuvottelun periaatteella.

Erityisesti terveydenhoitoalan liitot ovat peräänkuuluttaneet muita aloja korkeampia palkankorotuksia. Jalonen ei reagoi vaatimuksiin ennen neuvotteluja mitenkään.

– Palkankorotukset ratkaistaan tulevissa neuvotteluissa, hän tyytyy toistamaan.

Kun Markku Jalonen toimi Jytyn puheenjohtajana 2001–2006, mukaan tarttui johtamisosaamista. Ei ole tavallista, että neuvottelijalla on kokemusta sopimuspöydän molemmilta puolilta kuten Jalosella.

”Selkeä työnjako”

Alkusyksystä Yle kysyi kansanedustajilta verkkokyselyssään, pitäisikö hoitajien saada muita korkeampi korotus tulevalla työmarkkinakierroksella. Enemmistö kyselyyn vastanneista vastasi: ”kyllä”.

Akava ja SAK lähettivät kansanedustajille oitis kirjeen, jossa kehottivat näitä olemaan puuttumatta palkkaneuvotteluihin.

Jalonen on täsmälleen samaa mieltä. Hänen mielestään mielipidekyselyissä pitäisi kysyä yhtä lailla, mitkä alat eivät sitten ansaitsisi muita suurempia korotuksia.

– On olemassa selkeä työnjako, että KT ja pääsopijajärjestöt neuvottelevat, ja poliitikot sopivat rahoituspuolesta. Kokemuksesta voin sanoa, että poliitikkojen sekaantumisesta neuvotteluihin ei hyvää seuraa.

Kokemuksesta voin sanoa, että poliitikkojen sekaantumisesta neuvotteluihin ei hyvää seuraa.

Jalonen toivoo, että myös tammikuisten aluevaalien ehdokkaat pitävät työmarkkinat ja politiikan erillään. Vaalikamppailu kun osuu juuri kunta-alan neuvotteluvaiheeseen.

Koska hyvinvointialueet ovat uusia työnantajia, lainsäädäntö edellyttää, että hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkkoja pitää yhtenäistää.

Jalonen on aiemmin luonnehtinut KT:n tiedotteen mukaan, että harmonisoinnin myötä sote-sopimuksen piirissä olevilla on melko varmasti luvassa kaikkien aikojen tasa-arvo- ja palkkaohjelma.

”Kaikkien aikojen tasa-arvo- ja palkkaohjelma” ei kuulosta mitättömältä.

– KT:nä pyrimme siihen, että kustannusten kasvu tämän harmonisoinnin myötä on mahdollisimman hallittua. Käytännössä harmonisointi on merkinnyt ylimääräistä paikallista palkkaliukumaa, hän täsmentää.

Työnantajalle kävisi mieluusti, että palkkoja yhtenäistettäisiin pidemmällä aikavälillä, mutta Jalonen arvelee, että palkansaajapuolella on erilaisia näkemyksiä.

 

Mistä lisää hoitoväkeä?

Vaikka moni ala kärsii työvoimapulasta, hoitohenkilökunnan vaje on kriittisin. Lisäksi hallitus on tiukentanut hallituskaudella hoitotakuuta ja hoitajamitoitusta.

Mitä Jalonen tekisi?

– Ykkösasia on, että pitää lisätä koulutuspaikkoja aloille, joissa on suurin työvoimapula. Täydennys- ja muuntokoulutuksen pitää kulkea rinnalla. Tämän hallituskauden aikana on lisätty erilaisia velvoitteita ja hoitajamitoituksia, Jalonen avaa listansa.

Hän lisäisi kelpoisuusehtoihin joustavuutta, kun haetaan esimerkiksi hoiva-avustajia.

– Tarvitaan työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa. Siitä on puhuttu pitkään, mutta nyt on tekojen paikka, hän korostaa.

Tarvitaan työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa. Siitä on puhuttu pitkään, mutta nyt on tekojen paikka.

Jalonen kohentaisi työoloja ja työhyvinvointia sekä kehittäisi johtamista.

– Uskallan väittää, että tässä kunnat ja kuntayhtymät ovat tehneet nyt jo hyvää työtä, ja tähän panostetaan paljon. Viime sopimuksessa sovimme KT:n ja pääsopijajärjestöjen välillä, että jatkamme työelämän kehittämisohjelmaa. On hyvin tärkeää, miten työoloja, työhyvinvointia ja työolosuhteita viedään eteenpäin.

Hän sanoo, että ”tietenkin myös palkalla on merkitystä”, mutta myös muilla palvelussuhteen eduilla ja sillä, että työpaikka on varma.

– Palkka ja muut palvelussuhteen ehdot ovat kokonaisuus kunta-alalla. Oli ammattiryhmä mikä tahansa, aina voidaan keskustella, onko palkka riittävä. Raamiin, jossa sopimus syntyy, vaikuttavat Suomen kansantaloudellinen tilanne sekä julkisen talouden ja kuntien tilanne, Jalonen summaa.

Valtiovarainministeriö on arvioinut kuntatalouden heikkenevän 2022. Kuntien valtionavut vähenevät, kun valtion koronatukitoimet ovat ohi, mutta menot kasvavat.

Kun laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä tuli voimaan osana sote-uudistusta, KT:n tontti laajeni hyvinvointialueille. Niinpä uusi nimikin on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. – Hyvä, että lyhenne KT säilyi siinä, toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoo.

Ratkaisut kompromisseja

Jalonen on neuvotellut jo 30 vuotta. Ei ole tavallista, että neuvottelijalla on kokemusta sopimuspöydän molemmilta puolilta kuten Jalosella. Ehkä juuri siksi hän on rekrytoinut ihmisiä myös palkansaajapuolelta.

Kun Jalonen toimi Jytyn puheenjohtajana 2001–2006, mukaan tarttui johtamisosaamista.

Asioihin Jalonen sanoo suhtautuvansa pragmaattisesti.

Ratkaisut ovat aina enemmän tai vähemmän kompromisseja.

– Ratkaisut ovat aina enemmän tai vähemmän kompromisseja. Minusta hyvään neuvottelutoimintaan kuuluu, että tiedostaa ja ymmärtää myös toisen puolen tavoitteita. Ratkaisuja ei synny muuten, Jalonen sanoo.

Hyvän neuvottelijan pitää Jalosen mielestä hallita asiat vähintään kohtuudella, omata vuorovaikutustaitoja, kykyä lukea tilannetta ja hahmottaa ratkaisukehikon riippuvuussuhteet. Pitää kuulla vastapuolen sanalliset ja sanattomatkin viestit.

– Ennen kaikkea neuvottelutilanne on luottamuksen rakentamista. Neuvotteluja käydään pöydissä, ei julkisuuden kautta, hän painottaa.

Ennen kaikkea neuvottelutilanne on luottamuksen rakentamista. Neuvotteluja käydään pöydissä, ei julkisuuden kautta.

Vastapuolelta Jalosta kehutaan osaajaksi, luotettavaksi, pidättyväiseksi, mutta tarpeen tullen jämäkäksi.

Hänen kuvaillaan etenevän neuvotteluissa kuin taitava tiedustelija, joka etsii osapuolille sopivaa ratkaisua.

Jalosen mielestä selkävoitot eivät ole viisaita eivätkä mahdollisia työmarkkinatoiminnassa.

– Jos joku lähtee hehkuttamaan voitolla tai tappiolla, sen löytää edestään viimeistään seuraavalla neuvottelukierroksella. Itse en arvosta sellaista.

Markku Jalonen

1. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja 2021–. Jäsen Eläketurvakeskuksen, Kevan ja Työllisyysrahaston hallituksessa, arvonimilautakunnan varapuheenjohtaja. 61-vuotias Seinäjoella syntynyt vantaalainen.

2. Kunta-alan työmarkkinajohtaja 2007–2021, Jytyn puheenjohtaja 2001–2006.

3. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Tampereen yliopistosta 1996.

4. Vapaa-ajalla harrastaa monipuolisesti liikuntaa, mökkeilee ja lukee, erityisesti poliittista historiaa ja sotahistoriaa.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.