Ajankohtaista
16.12.2021

Vihreiden sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela:

Naisalojen palkkakuoppa ei katoa, ellei palkkoja koroteta

Vihreiden sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela on esittänyt, että naisvaltaisille aloille kohdennettaisiin suuremmat palkankorotukset. Muuta ulospääsyä hän ei näe palkkakuopasta. Omassa elämässään Suomela yrittää elää kuin opettaa: syö kasvisruokaa, käyttää julkisia kulkuneuvoja ja välttää tarpeetonta ostamista myös lapselleen.

Teksti: Eija Kallioniemi Kuvat: Matti Matikainen
Sijaispuheenjohtajana Iiris Suomelan ykköstavoite on hoitaa aluevaalit niin, että suomalaiset keskustelisivat ja äänestäisivät sosiaali- ja terveyspalvelujensa suunnasta.

Iiris Suomela on 27-vuotiaana nuorin kansanedustaja. Hän johtaa vihreitä ensi kesäkuuhun asti puheenjohtaja Maria Ohisalon sijaisena tämän perhevapaan ajan.

– Minulla ei ole enää sellainen olo, että jotenkin hirveästi erottuisin politiikkaa tehdessäni, Suomela sanoo kuopusasemastaan.

Lapsen myötä hän on samaistunut kollegoihinsa, joilla on pieniä lapsia.

Alun perin Suomela halusi politiikkaan kahdesta syystä: edistämään yhdenvertaisuutta ja torjumaan ilmastonmuutosta.

Suomela puhuu feministisestä tasa-arvosta, mutta mitä se on?

– Se on sitä, miten pystytään huomioimaan eri elämäntilanteessa ja asemassa olevia ihmisiä kaikessa päätöksenteossa. Feminismi on keino yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tiedän, että monet tekevät töitä yhdenvertaisuuden eteen ilman, että kutsuvat itseään feministiksi. Toiminta on olennaisinta.

Kuoppa ei ratkea ilman, että palkkoja korotetaan. Talouspolitiikassa pitää huomioida myös työvoimapula, mikä naisvaltaisilla aloilla on

Suomela on esittänyt, että naisvaltaisilla aloilla olisi nyt maksettava miesvaltaisia aloja suuremmat palkankorotukset.

– Tämä on työmarkkinaosapuolten asia, mutta on tärkeätä myös poliitikkojen sanoa, että olemme valmiita tekemään oman osamme tämän ratkaisemiseksi, hän selittää puuttumistaan asiaan.

– Kuoppa ei ratkea ilman, että palkkoja korotetaan. Talouspolitiikassa pitää huomioida myös työvoimapula, mikä naisvaltaisilla aloilla on, Suomela jatkaa.

Hänelle on sanottu, että ”naisten pitää tehdä sitten korkeampipalkkaisia töitä!”.

– Näin on tapahtumassa, mutta se ei suinkaan ole pelkästään hyvä asia. Meillä ei pian ole lainkaan riittävästi väkeä vaikkapa sote-alalla tai varhaiskasvatuksessa, kun ihmiset vaihtavat ammattia.

Suomela tietää, että palkkaeroja on myös alojen sisällä. Siinä hänestä pitää lisätä neuvottelua, palkka-avoimuutta ja tarkistaa niin työtehtäviä kuin työpaikkojen käytäntöjä.

Tiiviisti asuminen, joukkoliikenteen ja pyörän painottaminen ja kasvissyönti ovat olleet Iiris Suomelan isoja ympäristövalintoja. Keskeistä on välttää turhaa kulutusta ja ostamista, hän sanoo.

Miehiäkään ei jätetä

Sanna Marinin (sd) hallituksen perhevapaauudistus tuo vanhemmille lisää vanhempainvapaata. Molemmat saavat 160 päivän päivärahakiintiön, josta 0–63 päivää voi luovuttaa toiselle. Lain on määrä tulla voimaan ensi elokuussa.

Vihreät tavoitteli vielä pidempiä perhevapaita, mutta Suomelasta kompromissi on hyvä.

Hän arvioi, että perhevapaauudistus kaventaa sukupuolten palkkaeroja, kun verrataan koko työuran aikaisia tuloja. Hänestä se yhdenvertaistaa naisten asemaa työmarkkinoilla sekä muiden asemaa vanhempina.

– Tulee perusoletukseksi, että kaikki vanhemmat viettävät jonkin verran aikaa pienen lapsen kanssa kotona. Se ei ole enää kummajainen.

Hän uskoo, että jatkossa yhä useampi isä jää vanhempainvapaalle ja että uudistus poistaa jonkin verran sukupuolten segregaatiotakin.

On kiinnitettävä erityistä huomiota poikien ja miesten hyvinvointiin ja pääsyyn sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä toisaalta ennaltaehkäisyyn ja kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tukemiseen.

Suomelan mielestä poliitikkojen pitäisi panostaa miesten hyvinvointiin myös muuten.

– Tiedetään, että pienituloisen miehen elinajanodote on yli kymmenen vuotta lyhempi kuin hyvätuloisen naisen. On kiinnitettävä erityistä huomiota poikien ja miesten hyvinvointiin ja pääsyyn sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä toisaalta ennaltaehkäisyyn ja kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tukemiseen.

Vihreillä on omakin tarve kantaa erityistä huolta miehistä, sillä puolueen julkikuva on naisvaltainen.

– On lähdetty yhdessä miettimään, miten tätä asetelmaa saadaan korjattua. Jos ruvetaan puhumaan, että vihreät on vain naisten puolue, tunnistetaanko miehiä enää, vaikka heitä on mukana ja ehdolla vaaleissa? Suomela miettii.

 

”Ei” turhalle kulutukselle

Iiris Suomela näkee ilmastonmuutoksen ”aikamme suurimpana kriisinä”, joka hänestä uhkaa kaiken muunkin politiikan onnistumista.

– Sen tähden näen, että ihan kaikessa toiminnassa pitää pyrkiä torjumaan ilmastokriisiä tai vähintään huomioimaan ilmastovaikutuksia.

Miten Suomela toteuttaa tätä itse?

– Ajattelen, että tiiviisti asuminen, joukkoliikenteen ja pyörän painottaminen ja kasvissyönti ovat olleet isoja valintoja. Keskeistä on välttää turhaa kulutusta ja ostamista, hän kertoo.

Tiiviisti asuminen tarkoittaa sitä, että Suomelalla ei ole kotona erillistä työhuonetta.

Lapselle pyritään hankkimaan tarpeellinen käytettynä ja kierrätettynä. Kun syöttötuoleja tai sänkyjä on tarvittu kolmin kappalein arjen tukikohtiin Helsinkiin, Tampereen-kotiin ja isovanhempien luokse, niitä on saatu tutuilta, tai on kunnostettu vanhoja.

Tällä hetkellä eläintuotantoa tuetaan huomattavasti enemmän kuin kasvipohjaisten tuotteiden tuotantoa.

Suomela toivoo, että ihmiset söisivät terveellisemmin ja ilmastoystävällisemmin, mutta hän toivoo myös kestävämpää maataloutta. Härkäpavun viljelijän olisi hänestä oltava yhdenvertaisessa asemassa karjankasvattajan kanssa.

– Tällä hetkellä eläintuotantoa tuetaan huomattavasti enemmän kuin kasvipohjaisten tuotteiden tuotantoa.

Hän arvioi, että silläkin olisi jo iso ilmastovaikutus, jos suomalaiset ottaisivat lautaselleen härkäpapua tai nyhtökauraa kerran viikossa.

Puoluebarometrin mukaan vihreiden imagoa vaivaa ylimielisyyden leima. Iiris Suomela puolestaan arvioi, että puolue on jäänyt etäiseksi.

Ylimielisyyden leima

Vihreiden imago on markkinatutkija Kantar TNS Oy:n puoluebarometrin mukaan heikentynyt suomalaisten silmissä puolueista eniten jo pidempään.

Suomalaiset mieltävät vihreät muun muassa toiminnassaan ylimieliseksi.

– Ajattelen niin, että olemme jääneet liian etäiseksi. Se kuuluu tuosta barometrista. Tuntuu, että korona-aika on ajanut varsinkin politiikasta vähemmän innostuneet kauemmaksi, Suomela sanoo.

Kantansa on saanut Suomelan mukaan julki vain äänekäs vähemmistö sosiaalisessa mediassa, eivätkä vihreiden kannattajat ole hänen mielestään siellä ensimmäisenä huutamassa.

– Ykköstavoite on päästä taas keskustelemaan ihmisten kanssa. Kun aloitin puheenjohtajan sijaisena, ensimmäisenä lähdin kiertämään. Tämä korjataan olemalla paikan päällä.

Suomen-kierroksen syy ovat tammikuiset aluevaalit, joiden hoitaminen mahdollisimman hyvin on sijaispuheenjohtajan tärkein päämäärä.

Aluevaalit ovat vaalit, joissa jokaisella on jokin kokemus sosiaali- ja terveyspalveluista.

Suomelan tavoite on kiertää ainakin puolen sataa paikkakuntaa. Pääkulkuneuvo on juna. Itse hän on ehdolla Pirkanmaalla.

Aluevaalit ovat vaikeat vihreille, koska pääkannatusalue Helsinki ei ole mukana vaaleissa. Kesäkuussa kuntavaaleissa vihreät menetti 1,9 prosenttia kannatustaan edellisvaaleista. Puolue tavoittelee Suomelan mukaan jokaisella hyvinvointialueella ainakin kuntavaalien tulosta.

Suomela toivoo, että ihmiset innostuvat keskustelemaan vaalien alla palveluista.

– Aluevaalit ovat vaalit, joissa jokaisella on jokin kokemus sosiaali- ja terveyspalveluista, hän näkee.

Vihreät esittää esimerkiksi jokaiseen kuntaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, mutta voiko käydä niin, että pienen kunnan palvelut hyvinvointialueen nurkassa jopa heikentyvät?

– Tuo on tärkeää estää. Meidän tavoitteenamme on, että terveys- ja hyvinvointipalvelut ovat laajasti saatavilla jatkossakin.

 

Ei yhden käännettävissä

Tammikuun jälkeen sijaispuheenjohtajan kalenteri jatkuu täysinäisenä.

– Vaalien jälkeen tulevat työllisyys- ja ilmastokeskustelut sekä kehysriihi, jossa päätetään julkisen talouden tulevaisuudesta. Lisäksi käynnissä on monta ihmisoikeuksien kannalta tärkeää uudistusta kuten translain uudistus, Suomela luettelee.

Puolueen gallupkannatuksen nostamista Suomela ei ota vain omille harteilleen. Joulukuun alussa Ylen julkaisemassa Taloustutkimuksen mittauksessa kannatus oli pudonnut jo 10,1 prosenttiin.

– Totta kai se on toiveena, mutta ajattelen, että se on koko puolueen ja liikkeen asia – ei niin, että vain yksi ihminen lähtisi kaikkea kääntämään.

Iiris Suomela

1. Vihreiden sijaispuheenjohtaja kesäkuuhun 2022 saakka. Puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pirkanmaan vaalipiiristä 2019– ja Tampereen kaupunginvaltuutettu 2017–. 27-vuotias tamperelainen yksivuotiaan lapsen äiti.

2. Vihreiden nuorten puheenjohtaja 2017–2018.

3. Yhteiskuntatieteiden opiskelija Tampereen yliopistossa. Sosiologian maisteritutkinto on graduvaiheessa.

4. Juoksee ja käy kuntosalilla, on vaihtanut lukemisen kirjojen ja podcastien kuunteluun.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.