Jytyn kevätvaltuustossa keskusteltiin erityisesti kunta-alan neuvottelutilanteesta. Ammattiliitto Jyty hyväksyi toukokuussa jo kertaalleen sovittelu- lautakunnan sovintoehdotuksen kunta-alalle, mutta sopimukseen ei tällöin vielä päästy, koska osa kunta-alan sopijajärjestöistä hylkäsi ehdotuksen.
Liittovaltuuston puheenjohtaja Seija Hovi-Kuikko toivoikin avauspuheessaan, että työehtosopimusneuvottelut saataisiin päätökseen mahdollisimman nopeasti. Tämä toive täyttyi, sillä Jyty, JHL, JUKO ja KT saavuttivat 6. kesäkuuta neuvottelutuloksen kunta-alan erillissopimuksesta, jonka Jytyn liittovaltuusto hyväksyi 7. kesäkuuta.
Sopimusneuvotteluiden aikana ratkaisua työehtokiistaan haettiin neuvottelupöydästä ensin Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa ja tämän jälkeen valtakunnansovittelijan luota.
Tämän jälkeen neuvottelut päätyivät sovittelulautakuntaan, joka antoi sovintoesityksen, jonka hyväksyivät kaikki muut sopijajärjestöt paitsi Sote ry. Viimeisimpänä Jyty, JHL, JUKO ja KT neuvottelivat kunta-alan erillissopimuksesta, jonka osapuolet lopulta hyväksyivät.
Lakkojen kevät
Jyty vauhditti kunta-alan neuvotteluita useilla lakoilla sekä ylityö- ja vuoronvaihtokielloilla. Suurin Jytyn, JHL:n ja JUKOn yhteinen lakko toteutui pääkaupunkiseudulla 3.–9.5. Tätä ennen Jyty oli lakoissa Rovaniemellä ja Jyväskylässä 23.–24.3., Tampereella ja Kuopiossa 29.–30.3. sekä Oulussa ja Turussa 6.–7.4.
Lakkoavustusta on maksettu lakkoon osallistuneille jäsenille 160 euroa lakkopäivältä. Lakkoavustusta on voinut hakea lakkoavustus.fi-palvelusta, joka on liiton talousjohtajan Vesa-Matti Mäkisen mukaan toiminut hyvin ja lakkoavustusten maksatus on onnistunut ajallaan. Työtaisteluilla on ollut myös piristävä ja aktivoiva vaikutus liiton jäsenmäärään.
Lakkoavustusta on maksettu lakkoon osallistuneille jäsenille 160 euroa lakkopäivältä.
Kunta-alan työehtokiista on heijastunut myös Jytyn yksityisten sopimusalojen neuvotteluihin, joissa moni sopimusala on edelleen ilman sopimusta. Yksityisillä aloilla esimerkiksi Avaintes, opetusala, sosiaalipalveluala ja terveyspalveluala ovat edelleen ilman neuvottelutulosta.
Valtakunnallisiin sopimusneuvotteluihin on liittynyt myös yllättävä avaus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä, joka ilmoitti aloittavansa paikalliset neuvottelut palkankorotuksista vain yhden sopijajärjestön, Sote ry:n kanssa. Ammattiliitto Jyty vaati yhdessä JHL:n kanssa, että myös muiden osapuolten on päästävä mukaan neuvotteluihin lakon uhalla. Tämän jälkeen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri peruutti päätöksensä paikallisista neuvotteluista.
Liiton strategiaa uudistetaan
Liittovaltuusto päätti muuttaa ja uudistaa liiton strategiaa. Keskeinen kysymys on, millä tavalla liiton jäsenmäärää kasvatetaan samaan aikaan, kun jäsenten keski-ikä nousee ja eläköityminen on suurta. Jäseniä tarvitaan lisää etenkin nuoremmista ikäluokista ja työuran alkuvaiheessa olevista. Liiton jäsenmäärällä on luonnollisesti suora vaikutus liiton edunvalvonnallisten tavoitteiden toteutumiseen sekä järjestö- ja yhdistystoimintaan.
Strategia visualisoidaan huoneentaulun muotoon.
Liiton nykyinen strategia on hyväksytty keväällä 2020. Nyt strategiaan tehdään muutoksia vähentämällä, yhdistämällä ja muuttamalla strategisia tavoitteita. Muutokset tehdään liiton hallinnolle tehdyn kyselyn ja eri tahoilta saadun palautteen pohjalta.
Strategia visualisoidaan myös huoneentaulun muotoon. Uutta strategiaa aletaan valmistella vuonna 2023. Uudesta strategiasta tehdään helposti lähestyttävä niin, että henkilöstö, hallinto ja aktiivit tuntevat ja ymmärtävät sen ja ovat siihen sitoutuneita.
Nuorisovastaaville vuosipalkkio
Liittovaltuusto päätti myös, että alueiden nuorisovastaaville maksetaan 500 euron vuosipalkkio. Päätös tehtiin liittovaltuuston jäsenen Lauri Erman viime syyskokouksessa tekemän valtuustoaloitteen pohjalta. Erman mukaan liiton alueiden nuorisovastaavilla on tärkeä rooli nuorten saamisessa mukaan liittoon ja liiton toimintaan.
Liittovaltuusto päätti, että alueiden nuorisovastaaville maksetaan 500 euron vuosipalkkio.
Liittovaltuuston kokouksen yhteydessä järjestettiin pitkästä aikaa myös perinteinen Jytyn kevättapaaminen eli yhteiskuntasuhdetapaaminen, johon oli kutsuttu merkittävä joukko Jytyn sidosryhmiä. Kaikista liittovaltuutetuista ja vieraista oli aistittavissa rento ja vapautunut tunnelma, kun pitkästä aikaa oli mahdollista kokoontua yhteen kahden koronavuoden jälkeen.
