Ajankohtaista
19.12.2019

Liittovaltuusto: Vientialojen ei tule määritellä julkisen sektorin palkkoja

Jytyn liittovaltuusto vaatii työnantajien sopimuskikkailuun yhteisiä pelisääntöjä ja kehottaa maan hallitustakin puuttumaan epäoikeudenmukaisuuteen tarvittaessa lainsäädännön muutoksilla. Sopimusshoppailun kieltämisestä on 24.11. tehty myös kansalaisaloite, jota Jytyn liittovaltuusto kannattaa.

Teksti: JYTY-LEHTI

Meneillään olevissa ja ensi vuoden alussa alkavissa työehtosopimusneuvotteluissa Jytyn liittovaltuusto ei hyväksy työnantajien pyrkimystä romuttaa työmarkkinoiden luottamusta täysin kohtuuttomilla sopimusvaatimuksilla ja työehtojen heikennyksillä. Työnantajien maksamia maksuja on jo siirretty työntekijöille. Pitäisikö työnantajien antaa jotain vastineeksi?

Mikäli tahtoa löytyy, liittokohtaisilla neuvotteluilla tulee pystyä puuttumaan moniin alakohtaisiin ongelmiin, kuten palkkatasa-arvoon. Tällaisiin kysymyksiin ei kuitenkaan löydetä ratkaisuja, jos vientialat määrittelevät muidenkin alojen, kuten esimerkiksi naisvaltaisen julkisen sektorin palkankorotusten ylärajat.


Kolmikantaisista ja keskitetyistä ratkaisuista luopuminen näyttää lisäävään riitelyä ja epävarmuutta työmarkkinoilla. Keskitetyissä neuvotteluissa hyvää on ollut se, että sopimuksiin on voinut sisällyttää veroratkaisuja, lakimuutoksia ja korjauksia tuloperusteiseen sosiaaliturvaan toisin kuin liittokohtaisissa neuvotteluissa.

Mitä yhteiskunnalle on käymässä, jos ei kyetä yhdessä neuvottelemaan ja sopimaan asioista? Jytyn liittovaltuusto vaatii kaikkia työmarkkinaosapuolia kunnioittamaan suomalaisen sopimusyhteiskunnan periaatteita. Neuvotteluja on käytävä vuorovaikutteisesti molemmat osapuolet huomioimalla.

Työnantajien yksipuolinen sopimusshoppailu uhkaa käydä hyvin kalliiksi koko yhteiskunnalle, kuten Postin sopimuskiista tukilakkoineen on osoittanut. Kansalaiset kokevat työehtosopimusshoppailun selkeästi hyvin epäoikeudenmukaisena ja haluavat korjata vääryyden, liittovaltuusto korostaa. Liittovaltuusto pitää työn halpuuttamista ja halpatyövoiman yleistymistä erittäin vahingollisena koko suomalaiselle hyvinvointivaltiolle.

Suomessa on jopa puoli miljoonaa työssäkäyvää köyhää, joiden määrä on vain lisääntynyt. Samalla yhteiskunnalta haettavien tukieurojen tarve on jatkuvasti lisääntynyt. Kelan mukaan palkkaköyhyydestä seuranneiden tulonsiirtojen, kuten sovitellun päivärahan, yleisen asumistuen ja toimeentulotuen kasvaneen Suomessa noin 500 miljoonaan euroon.

Veronmaksajien ei pitäisi joutua työn halpuuttamisen ja yritysten palkkakikkailun maksumieheksi. Työstä saatavalla palkalla täytyy yksinkertaisesti tulla toimeen, Jytyn liittovaltuusto linjaa.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.