Virkamiesten palkkakuopan syntyä selvitetään Kunnallisvirkamies-lehdessä 2–3/1949 sekä tekstin että piirroksen avulla. Kaksi vuotta aiemmin 1947 palkat oli sidottu elinkustannusindeksiin, niin että ruumiillisen työn tekijöiden palkat alkoivat kehittyä henkisen työn tekijöiden palkkoja nopeammin.
Henkisen Työn Keskusliiton (vuoteen 1956) – myöhemmin TVK vuoteen1992 – toiminnanjohtajan K. Marjomaan laskelmien mukaan ruumiillisen työn tekijöiden palkankorotukset olivat vuoden 1947 lopulla kaksinkertaiset henkisen työn tekijöiden korotuksiin verrattuna.
Syksyn 1949 lehdessä K. Marjomaa jatkaa samasta teemasta otsikolla ”Eikö oikeutta muuten saa, ellei sitä väkisin vaadi?”
Hän vastaa hyvin jytyläiseltä tuntuvilla sanoilla: ”Nyt tarvitaan rohkeata ja päättäväistä toimintaa. On uskallettava katsoa tosiasioita suoraan silmiin. Tämä koskee erikoisesti työtaistelun mahdollisuutta. Meikäläiset eivät turvaudu mielellään voimakeinoihin.”
Yhteiskuntarauhan ylläpitäjät
Jyty-lehden edeltäjä Kunnallisvirkamies alkoi ilmestyä 70 vuotta sitten 1949. Suurikokoinen (40 x 60 cm) mutta vain nelisivuinen lehti oli kaksikielinen, joten takasivua komisti lehden nimi ruotsiksi: Kommunaltjänstemannen.
Alkuaikojen lehdille oli leimaa-antavaa usein toistuva kirjoittelu ”henkisen työn” merkityksestä: virkamiesten palkat ja muut edut haluttiin saada teollisuustyöntekijöiden etujen kanssa samalle viivalle. Lisäksi henkisen työn tekijöitä pidettiin yhteiskuntaa suojaavina ja kokoavina voimina, toisin kuin teollisuustyöläisten SAK:laisia, joille joukkovoiman käyttö ja avoin poliittisuus oli tutumpaa.
Päätoimittaja Bobi Taulamon ja toimittaja Jarl Nymanin (ruotsinkielinen osuus) tekemä lehti ei ollut aivan ensimmäinen yritys lajissaan.
Vuoden 1949 lehden perustamisen takana oli Kunnallisvirkamiesliiton saamat neuvotteluoikeudet. Jatkosodan aikana 1944 säädettiin laki neuvotteluoikeuksien myöntämisestä viranhaltijoille. Pari vuotta myöhemmin 1946 maan hallitus hyväksyi Kunnallisvirkamiesliiton neuvottelukelpoiseksi järjestöksi niiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa, joiden viranhaltijat kuuluivat liittoon tai sen jäsenyhdistyksiin.
Lehden perustamisen lisäksi Kunnallisvirkamiesliiton toiminta vireytyi muutenkin. Vuonna 1946 liitolle palkattiin myös ensimmäinen päätoiminen asiamies. Tosin hän oli samalla Helsingin Kunnallisvirkamiesyhdistyksen asiamies ja sihteeri.
Uusia lehtiä, lisää jäseniä
Kunnallisvirkamies-Kommunaltjänstemannen-lehden perustamisen taustalla oli myös ajan yleinen suuntaus. Keskusjärjestö TVK:hon – jonka nimi oli vuoteen 1956 saakka Henkisen Työn Keskusliitto – kuuluneet kaikki isoimmat liitot perustivat lehtiä. Kun lehtiä kyseisen keskusjärjestön liitoissa oli vuonna 1945 alle 20, niitä oli kymmenen vuotta myöhemmin 25, ja 30:n raja rikkoutui vuonna 1965.
Kunnallisvirkamiesliiton jäsenmäärä kasvoi vuoden 1958 yhteensä 6 000 jäsenestä kymmenessä vuodessa 9 800:aan. Seuraavassa vuosikymmenessä jäsenmäärä kaksinkertaistui 20 000:een.
Samoin liittojen jäsenmäärät kasvoivat tasaisesti ja nopeasti: vuonna 1950 HTK:n jäsenmäärä oli 50 000, 1960 oli jäseniä jo 120 000. Jäsenmäärä HTK/TVK:ssa kasvoi, vaikka uusi keskusjärjestö Akava syntyi 1950.
TVK:laisia ja akavalaisia lehtiä tutkinut Antti Henttonen toteaa Suomen lehdistön historiassa (1991), että toimihenkilöiden lehtien suuri linja oli siirtyminen.
Eli toimihenkilöiden ay-lehtien sisällöt alkoivat painottua yhä enemmän edunvalvontaan – työehdoista neuvottelemisesta ja sopimusjärjestelmästä kertomiseen.
Tärkeä lakko-oikeus
Vaatimattomasta alusta Kunnallisvirkamies-Kommunaltjänstemannen on kohonnut nykyiseksi värikkääksi ja runsaaksi Jyty-lehdeksi vuosikymmenten aikana. Lehti on seurannut aikaansa. Virkamiesten ensimmäinen lakko vuonna 1952 – virka- miehillä ei vielä ollut lakko-oikeutta – näkyi lehdessä. Helsingin kaupungin teknikot, joista suurin osa kuului Kunnallisvirkamiesliittoon, vaativat palkankorotusta. Taustalla oli vuonna 1950 hetkeksi lopetettu palkka- ja hintasäännöstely, jolloin teollisuustyöväestön palkat kohosivat kohisten, ja virkamiehet jäivät nuolemaan näppejään.
Välit ruumiillisen työn tekijöihin eivät olleet kehuttavat. Lehti puolusti henkisen työn tekijöiden lakko-oikeutta SAK:n kovasanaista parjausta vastaan. Lakko-oikeuden virkamiehet saivat vasta kunnallisen virkaehtosopimuslain säätämisen myötä marraskuussa 1970.
Lakko-oikeuden puute korvattiin hakukielloilla. Lehdessä vuonna 1958 kerrottiin hakukiellon purreen hyvin Turussa. Peräti 71 virkaa oli täyttämättä. Virkamiesten palkkakuoppa oli näyttävästi esillä teksteissä ja pilakuvissakin.
Lehti sai modernin ilmeen 1970-luvun puolivälin jälkeen, kun lisävärien käyttö yleistyi.
Uudet tuulet
Nykyinen Jyty-lehti syntyi Jytyn perustamisen myötä 2005 Kunnan ammattilaiset -lehden tilalle. Aluksi lehti ilmestyi 12 kertaa vuodessa, joista kaksi oli kaksoisnumeroita. Postin rajut jakeluhintojen korotukset 2010-luvulla vähensivät kuitenkin Jytyn ilmestymiskertoja.
Ilmestymiskerrat pudotettiin kymmenestä ensin vuonna 2016 yhdeksään ja sitten vuonna 2018 kahdeksaan. Sama linja on ollut monilla muillakin ammattijärjestölehdillä. Muun muassa JHL:n lehti ilmestyy tällä hetkellä kahdeksan kertaa.
Jyty-lehdessä sote-uudistusta ja sen edeltäjiä – Paras-hanketta ja ”Suurta kuntauudistusta” – on seurattu silmä kovana vuodesta 2004 eteenpäin. Kaikki vastuuministerit on haastateltu, ja jokainen ministeri on sanonut, että ”sote on maalissa, mutta vaatii vielä hienosäätöä”.
Vain pätkäministeri Juha Rehula sanoi Jytyn haastattelussa 2015, että on ”vuosi aikaa löytää sote-ratkaisu” ja että hanke voi myös epäonnistua. Kun sote sitten taas meni kiville, kansa palkitsi Rehulan pudottamalla hänet eduskunnasta kevään 2019 vaaleissa.
Edunvalvonnan ja jäsenhankinnan rinnalle lehteen on tullut yhä enemmän työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyviä juttuja viime vuosina. Monissa tarinoissa ja haastatteluissa on ollut opettavainen ja ohjaava ote. Ay-toiminta voi näyttäytyä muinakin kuin euroina ja työehtoina.
Tutut asiat esillä
Selaillessa ensimmäisiä Kunnallisvirkamies-lehden sivuja 70 vuoden takaa ei voi välttyä vaikutelmalta, että samat asiat ovat puhuttaneet jytyläisiä vuosikymmenestä toiseen. Kunnan virkamiesten palkkakuopan täyttämistä on vaadittu ja erilaisten epäoikeudenmukaisten virkasäännösten muuttamista ”oikaisujen ja parannusten aikaansaamiseksi”.
Uutta lehdessä ja koko liitossa on netin hyödyntämisen lisääntyminen. Uusimpana askeleena tulee 2020 alussa lehden verkkoportaaliuudistus, jolloin alkaa ilmestyä nykyisen printtilehden rinnalla verkkolehti osoitteessa jyty-lehti.fi. Printin näköislehtihän on ollut luettavissa verkossa jo toistakymmentä vuotta.
Lähteet:
Sakari Talvitie, Kehityspiirteitä Kunnallisvirkamiesliiton historiasta (1978).
Suomen lehdistön historia 9 (1991).
Kunnallisvirkamies-Kommunaltjänstemannen 1949 sekä lehden myöhemmät vuosikerrat.
