Ennen helmikuussa alkanutta viisivuotista meppikauttaan Alviina Alametsä työskenteli projektipäällikkönä Mielenterveyspoolissa Terapiatakuu-kansalaisaloitteen parissa. Terapiatakuu pyrkii mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseen. Mitä kansalaisaloitteelle nyt kuuluu?
– Jätimme 52 000 allekirjoittajan Terapiatakuu-aloitteen eduskuntaan lokakuussa. Asia on valmistelussa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, mutta koronatilanne vaikuttaa varmasti asioiden etenemiseen.
– Ministeriö on luvannut toteuttaa helposti saavutettavat mielenterveyspalvelut ainakin nuorten kohdalla ja kouluissa, Alametsä toteaa.
Hän pitää hyvänä, että matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on alettu kehittää kunnissa, vaikka valtiotason ohjaus vielä puuttuu.
Matala kynnyksen Mieppi toimii
Helsingin kaupunginvaltuutettuna Alametsän valtuustoaloitteen pohjalta Helsingin Myllypuroon avattiin marraskuussa 2019 matalan keskuksen mielenterveysklinikka Mieppi. Apua saa ajanvarauksen lisäksi kävelemällä sisään tai soittamalla.
Alustavien tietojen pohjalta Miepin potilaista kolme neljästä sai muutamasta lyhytterapiakerrasta niin suuren avun, ettei jatkohoitoa ole tarvittu.
– Nopea pääsy terapiaan tai tukitoimien piiriin tuo säästöjä raskaampien toimien vähentyessä. Helsinki suunnittelee mallin laajentamista muuallekin, iloitsee Alametsä.
Olihan se käänteentekevä tapahtuma. Varsinkin kun yksi ystäväni sai silloin surmansa, ja monille meistä tuli vaikeuksia traumaattisen tapahtuman jälkeen.
Hänen havahtumisensa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja varsinkin mielenterveystyön tärkeyteen alkoi raa’asti: hän oli 15-vuotiaana oppilaana Jokelan koulussa, jossa hoitamattomia mielenterveyden ongelmia kokenut abiturientti toteutti koulusurman vuonna 2007.
– Olihan se käänteentekevä tapahtuma. Varsinkin kun yksi ystäväni sai silloin surmansa, ja monille meistä tuli vaikeuksia traumaattisen tapahtuman jälkeen.
– Ymmärsin, että nuorten mielenterveystyössä oli paljon parantamisen varaa Jokelassa ja muuallakin Suomessa. Apu on ihmisoikeus, Alametsä toteaa.
Ei vain hidasta riitelyä
Politiikkaan ja Vihreään liittoon Alviina Alametsä löysi tiensä osittain sattumalta. Mielenterveysasioiden lisäksi hän tutustui ilmastonmuutoksen estämiseen Suomen nuorisoalan kattojärjestössä Allianssissa. Hänen mielestään Vihreiden vastaukset ilmastokriisiin olivat puolueista perehtyneimpiä.
– Politiikkaan lähteminen ei kaduta, kun näkee ajamiensa asioiden toteutuvan käytännössä, Alametsä sanoo.
– Politiikka on mainettaan parempaa. Se ei ole vain peliä ja hidasta riitelyä. Politiikalla voi saada aikaan isoja parannuksia ihmisten arkeen.
EU-parlamentissa työskentely näin koronan aiheuttamana poikkeusaikanakin on ollut Alametsän mieleen. Ympyrät ovat vain aikaisempaa laajemmat.
– Ihmisoikeuksien, ympäristön ja rauhan puolesta työskentely parlamentin ulkoasianvaliokunnan jäsenenä on ollut antoisaa. Olen saanut EU-raportöörin salkkuja Intiaa ja Afrikkaa koskevissa kysymyksissä.
– Voin hyvin kuvitella hakevani jatkoa europarlamenttiin tämän kauden jälkeenkin, Alametsä pohtii.
Muutakin kuin työllisyyttä
Alviina Alametsä innostui, kun Suomen perustulokokeilusta saatiin lopulliset tulokset toukokuussa. Suomessa kokeiltiin perustuloa vuosina 2017–2018. Kokeilussa kaksituhatta 25–58-vuotiasta työtöntä sai perustuloa 560 euroa kuussa ilman ehtoja tai tarveharkintaa.
Suomessa hoitamatta jätetyt mielenterveysongelmat maksavat 11 miljardia euroa vuodessa.
Julkisuudessa olevan pääväittämän mukaan kokeilun työllisyysvaikutus jäi pieneksi. Toisaalta perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Kyselyyn vastanneet perustulon saajat olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä.
– Tämä juuri on kokeilun tärkein viesti. Perustuloa saaneet kokivat myös toimeentulonsa ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi. Perustulo ei ole ratkaisu vain työllisyyteen, vaan se tehoaa laajemmin.
Alametsän mukaan hoitamattomat mielenterveysongelmat lohkaisevat Suomessa vuosittain jopa 5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sama pätee EU:hun.
– Suomessa hoitamatta jätetyt mielenterveysongelmat maksavat 11 miljardia euroa vuodessa. Perustulon kaltaiset ratkaisut kannattavat ihan rahallisestikin, koska niillä voidaan edistää ihmisten hyvinvointia, Alametsä toteaa.
Opiskelua ilman läsnäolopakkoa
Koronan eristämä Alviina Alametsä vastaa puhelimeen puolisonsa kodissa Tampereella, jossa hän osallistuu etänä Eurooppanuorten tilaisuuteen. Myös työskentely EU-parlamentissa hoituu nyt etänä.
Etätyö on sujunut hänen mielestään jouhevasti. Kun läsnäolo ei ole pakollista parlamentissa eikä Helsingin yliopistossakaan, on koronalla ollut myönteisiäkin seurauksia.
– Kun läsnäolo luennoilla onnistuu etänä, olen voinut keväällä suorittaa iltaisin ja viikonloppuisin maisteriopintoja loppuun työn ohessa. Se on välillä raskasta. Kesällä yritän ottaa rennommin ja pitää omastakin mielenterveydestäni huolta, Alviina Alametsä sanoo.
