Sote-uudistuksen seurauksena Suomeen syntyi uusi hallinnon taso, hyvinvointialueet – joita voi myös maakunniksi kutsua. Tämän takia 21 maakuntaan valitaan aluevaltuustot. Kaikki suomalaiset saavat äänestää uusissa vaaleissa – paitsi helsinkiläiset. Siitä jutun lopussa.
Neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen valmistelee aluevaalien lainsäädäntöä. Hän työskentelee oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosastolla.
– Äänioikeutettuja ovat suunnilleen samat ihmiset kuin kuntavaaleissa: 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset, Suomessa kirjoilla olevat EU-kansalaiset, norjalaiset ja islantilaiset sekä kaksi vuotta Suomessa asuneet ei-EU-kansalaiset, Huotarinen toteaa.
Äänestyskelpoisuuden kannalta ratkaiseva hetki on 3. joulukuuta, joka on 51 päivää ennen vaaleja. Silloin äänioikeutettujen tiedot poimitaan väestörekisteristä. Samalla selviää minkä hyvinvointialueen valtuustoa pääsee valitsemaan.
Hyvä vaalirutiini
Huotarisen mielestä suomalaisilla on hyvä rutiini kaikenlaisten vaalien järjestämisessä, ”yli 110 vuoden kokemuksella”. Viime kesän kunnallisvaalit järjestettiin jopa koronataudin oloissa, ja tiettävästi yhtään tautiketjua ei lähtenyt äänestyspaikoilta.
– Minä en pelkää uuden vaalityypin tuovan yllätyksiä käytännön järjestelyjen puolesta. Meillä on kokeneet vaalilautakuntien jäsenet, ja säädöksiä osataan tulkita oikein. Sanalla sanoen Suomessa on hyvä vaalirutiini, sanoo Huotarinen.
Edelliset kokonaan uudentyyppiset vaalit järjestettiin Suomessa 1996, kun kansa pääsi ensimmäisen kerran valitsemaan Suomen edustajat Euroopan parlamenttiin.
Suomessa on hyvä vaalirutiini.
Tällä kertaa aluevaalit järjestetään omina vaaleinaan eikä minkään muun vaalin yhteydessä. Aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien. Aluevaltuustoihin valitaan nyt ensimmäisellä kerralla 59–89 valtuutettua alueen asukasmäärän mukaan. Jatkossa valtuustot saavat itse päättää kokonsa.
Kun eduskunta hyväksyi sote-ratkaisun 23.6., oikeusministeriöstä lähti kirje jo 30.6. aluehallintovirastoihin ja aluevaalilautakunnille.
– Vähän piti kiirettä oikeusministeriössä. Jouduimme pitämään kesälomat vuorotellen, Huotarinen toteaa.
– Mutta tieto tulevista vaaleista saatiin kaikille alueille.
Äänestysaktiivisuus periytyy
Jos kerran aluevaaleihin on valmistauduttu hyvissä ajoin ja vaalirutiini on hyvä, mikä askarruttaa vaalilainsäädäntöä valmistelevaa virkamiestä?
– Äänestysprosentin lasku on jonkinlainen huolen aihe, kun vaalit on uutta ihmisille. Tammikuu ei sinänsä ole huono aika pitää vaaleja. Esimerkiksi presidentinvaalit ovat olleet tammikuussa ja varsin suosittuja, Huotarinen sanoo.
Äänestysprosentin lasku on jonkinlainen huolen aihe, kun vaalit on uutta ihmisille. Tammikuu ei sinänsä ole huono aika pitää vaaleja.
Hänen mielestään yleisen äänestysprosentin laskun lisäksi erityisen huolestuttavaa on äänestysaktiivisuuden kehittyminen väestö- ja ikäryhmittäin. Suurin osa koulutetuista ja varakkaista ihmisistä äänestää, vähemmän koulutetuissa väestöryhmissä äänestysprosentti saattaa jäädä kovin alhaiseksi.
– Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden nuorten miesten keskuudessa äänestysprosentti saattaa alkaa kakkosella. Yli 50-vuotiaista akateemisista naisista äänestää lähes jokainen, Huotarinen havainnollistaa.
– Äänestysprosenttien eriytyminen ei ole hyvä asia, kun ajattelee vaalien ja valittavien valtuustojen legitimiteettiä [hyväksyttävyyttä] kansalaisten kannalta. Tutkimusten mukaan äänestysaktiivisuus periytyy ylisukupolvisesti.
Aluevaltuustot päättävät jatkossa meitä kaikkia kansalaisia koskevista asioista, kuten terveydenhuollosta.
Siksi Huotarinen kaipaakin puolueilta ja valitsijayhdistyksiltä vaalitorvien töräyttelyä eli näyttävää kampanjointia aluevaaliehdokkaiden puolesta.
– Sinänsä aluevaltuustot päättävät jatkossa meitä kaikkia kansalaisia koskevista asioista, kuten terveydenhuollosta, joten vaalien aiheen luulisi olevan kaikkia ihmisiä lähellä.
– Ketäpä ei kiinnostaisi vaikkapa se, kuinka nopeasti pääsee lääkärin vastaanotolle tai kuinka vanhustenhuolto on omalla alueella järjestetty, toteaa Huotarinen.
Helsinki ei ole alue
Entä sitten alueiden erikokoisuus (Pirkanmaan hyvinvointialue 520 000 ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 68 000 asukkaineen), aiheuttaako se vaalien toimeenpanossa ongelmia?
– Erikokoiset alueet eivät haittaa, vaalit saadaan järjestettyä niin suuremman väestön maakunnissa kuin pienemmän väestön alueilla, Huotarinen vakuuttaa.
Miksi Helsingissä ei äänestetä aluevaaleissa?
Helsinki ei ole hyvinvointialue, vaan se muodostaa itse oman kokonaisuutensa. Helsingin kaupunginvaltuusto on sama kuin aluevaltuusto muissa maakunnissa.
– Koska Helsinki ei ole hyvinvointialue, vaan se muodostaa itse oman kokonaisuutensa. Helsingin kaupunginvaltuusto on sama kuin aluevaltuusto muissa maakunnissa. Se valittiin jo kuntavaaleissa, ja valitaan taas neljän vuoden kuluttua kuten muidenkin alueiden valtuustot, Huotarinen sanoo.
Hänen mukaansa Helsingissäkin järjestetään laitoksissa (esimerkiksi sairaalat ja vankilat) asuville toiskuntalaisille äänestysmahdollisuus. Myös ennakkoäänestyksen aikaan Helsingissä on joitakin äänestyspisteitä naapurikuntalaisille. Muuten helsinkiläiset saavat seurata sivusta näitä kisoja.
Korona ei uhkaa
Korona tuskin sotkee aluevaaleja, kuten se teki kuntavaaleille tänä vuonna. Onko muita mahdollisia ongelmakohtia?
– Uskomme, ettei koronasta ole enää erityistä haittaa, mutta seuraamme toki tautitilanteen kehittymistä. Erityisiä uhkia aluevaalien järjestämiselle ei ole näkyvissä, toteaa Huotarinen.
Koska vaalivirkamies voi huoahtaa ja korkata mahdollisesti alkoholittoman kuohujuomapullon, sunnuntaina 23. tammikuuta illallako?
– Kyllä menee vähän pitemmälle ennen kuin voi huokaista helpotuksesta. Urakka on ohi keskiviikkona 26. tammikuuta, kun vaalien tulos vahvistetaan, Heini Huotarinen sanoo.
