Liikkeenluovutus ei ole peruste muuttaa työsopimusta
Työsopimuslain mukaan liikkeenluovutus ei ole yksistään peruste muuttaa työsopimusta. Vanha työsopimus siirtyy sellaisenaan uudelle työnantajalle. Työsopimus sitoo uutta työnantajaa, vaikka siinä on vanhan työnantajan nimi ja logo.
Uusi työnantaja voi tehdä työsopimukseen muutoksia vain samoilla perusteilla kuin mitä vanha työnantaja olisi voinut käyttää. Työsopimusta voidaan muuttaa työntekijän suostumuksella tai työnantaja voi irtisanomisperusteella tehdä yksipuolisen muutoksen. Työnantajan yksipuolinen muutos irtisanomisperusteella tulee voimaan vasta irtisanomisajan jälkeen, joka on riippuen työntekijän työsuhteen kestosta 14 päivän– 6 kuukauden pituinen.
Työsopimuksen säilyminen ennallaan liikkeenluovutuksessa ei automaattisesti tarkoita, etteikö jokin työntekijän oikeuksiin vaikuttava asia voisi muuttua. Liikkeenluovutus voi johtaa työehtosopimuksen vaihtumiseen, mikä voi tarkoittaa muutoksia esim. vuosilomamääräyksiin. Uuden työnantajan on noudatettava liikkeenluovutuksen aikaan voimassaolevaa työehtosopimusta sen sopimuskauden loppuun asti. Esimerkiksi syyskuussa kunnasta yksityisen sektorin työnantajalle siirtyvän työntekijän työehtosopimus muuttuisi vasta KVTES:n nykyisen sopimuskauden päättyessä 31.3.2020. Tämä tarkoittaisi, että työntekijän vuosilomaoikeudet pysyisivät vielä talvilomakauden ajan entisellään. Uudella työnantajalla voi siten olla tilapäisesti kaksi työehtosopimusta yhtä aikaa sovellettavana.
Valitettavan usein kuulen tilanteista, joissa uusi työnantaja on edellyttänyt työsopimuksen uusimista liikkeenluovutuksen yhteydessä. Perusteluna on käytetty esimerkiksi sitä, että vanhassa työsopimuksessa on vanhan työnantajan nimi tai työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että jokaisella työntekijällä on työsopimus samalla pohjalla. Nämä eivät ole pakottavia perusteita tehdä uutta työsopimusta. Tarjotussa uudessa työsopimuksessa on monesti muuttunut muukin asia, kuin pelkkä työnantajan nimi tai pohjapaperin ulkonäkö. Tarjottuun työsopimukseen on puheista huolimatta livahtanut uusia sopimusmääräyksiä, esimerkiksi suostumus lisätyöhön, kilpailukielto tai salassapitovelvollisuus. Työsuhteen kesto on myös yllättävän useasti merkitty väärin liikkeenluovutuksesta alkaneeksi, vaikka luovutus ei katkaise työsuhdetta.
Jos edes harkitsee uuden työsopimuksen allekirjoittamista, kannattaa ensin ottaa esiin oma vanha työsopimus ja verrata sitä kohta kohdalta tarjottuun uuteen työsopimukseen. Allekirjoittamalla uuden työsopimuksen hyväksyt kaikki sen uudet ehdot eli siinä mielessä asiassa ei kannata hätiköidä. Jokainen asia mistä on työnantajan kanssa puhuttu ja sovittu tulee kirjoittaa auki työsopimukseen. Allekirjoitettu kirjallinen sopimus on vahva näyttö siitä mitä ehtoja työsuhteessa noudatetaan. Tämän vuoksi kannattaa harkita huolella kannattaako uutta työsopimusta allekirjoittaa.
Anniina Kannelsuo
Työmarkkinalakimies
Työtuomioistuimesta ratkaisu ruokataukokiistaan
Työtuomioistuimen päätöksen mukaan työasun vaihtamispaikan ja työn tekemisen paikan välinen kulkeminen on työaikaa, jos työntekijän on vaihdettava työasunsa omiin vaatteisiin lähtiessään syömään terveyskeskussairaalan ulkopuolelle.
Riidassa oli kyse kaupungin suuhygienistien, fysioterapeuttien ja kuntohoitajien työasun vaihtamisesta lepoaikana. Kyseiset henkilöt työskentelevät yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisessa yleistyöajassa.
Kantajiin noudatettiin päivittäin puolen tunnin pituista lepoaikaa eli ruokataukoa, jota ei lueta työaikaan.
Kanteen takana olivat kaikki kunta-alan pääsopijajärjestöt, muun muassa JHL:n ja Jytyn muodostama Julkisen alan unioni. Kaupunkia edusti KT Kuntatyönantajat, joka vaati kanteen hylkäämistä. Ratkaisu syntyi äänestämällä. Enemmistö hyväksyi kanteen, kaksi kuudesta oikeuden jäsenestä olisi hylännyt sen.
Anniina Kannelsuo
Työmarkkinalakimies
