Perhevapaauudistus hyväksyttiin eduskunnassa 8.12.2021. Uudistuksen keskeinen tavoite on perhevapaiden tasaisempi jakautuminen, mikä ennen kaikkea edellyttäisi, että muutkin kuin synnyttävät käyttäisivät perhevapaitaan nykyistä enemmän.
Taustalla on pyrkimys edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä ja helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Uudistuksen myötä myös termit vaihtuvat neutraaleiksi, ja siten jatkossa puhutaan vanhemmista ottamatta kantaa sukupuoleen. Uudistuksen myötä sanomme siis kuvaannollisesti hyvästit äideille ja isille.
Uudistus muuttaa merkittävästi muun muassa vanhempainvapaamalliamme. Uudistuksessa vanhempainvapaa on tarkoitettu vanhempien kesken tasan jaettavaksi sukupuolesta riippumatta: kumpikin vanhempi saa lähtökohtaisesti lasta kohden 160 päivärahapäivän kiintiön (josta vanhempi tosin voi luovuttaa osan päivistä erikseen määritellyille henkilöille, esimerkiksi puolisolleen). Vanhempainvapaapäivien määrä lisääntyy voimassa olevaan malliin verrattuna.
Uudistuksessa vanhempainvapaa on tarkoitettu vanhempien kesken tasan jaettavaksi sukupuolesta riippumatta.
Uudistus tuo myös kokonaan uuden vapaan, omaishoitovapaan, joka on uudistuksen mukaan tarkoitettu käytettäväksi tilanteessa, jossa laissa tarkemmin määriteltyjen edellytysten täyttyessä työntekijän omainen tai läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea. Uudistuksen mukaan palkatonta omaishoitovapaata voi saada enintään viisi työpäivää kalenterivuoden aikana.
Perhevapaauudistus on tarpeellinen, mutta eräiltä osin kuitenkin riittämätön. Uudistus on tehty lähtökohtaisesti ajatellen perheitä, joissa on kaksi vanhempaa, ja näitä puutteita on tuonut esille mm. Sateenkaariperheet ry, joka on huomauttanut, että uudistus asettaa kolmen tai neljän vanhemman apilaperheet epäyhdenvertaiseen asemaan.
Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2022, joten se vaikuttaa – tai ainakin sen pitäisi vaikuttaa – tämän kevään sopimusneuvotteluihin. Nähtäväksi jää, millaisia ratkaisuja neuvotteluissa saadaan aikaiseksi, kun huomioidaan olemassa olevat työehtosopimuskirjaukset, kustannukset ja muut relevantit seikat.
Joka tapauksessa uudistukseen suhtautuminen ja tavat, joilla uudistus toteutetaan, kertovat siitä, mikä merkitys tasa-arvolle ja muille perhevapaauudistuksen taustalla vaikuttaville arvoille annetaan neuvottelukierroksella. Puhumattakaan lapsen edusta, johon keskustelussa on kiinnitetty merkillisen vähän huomiota.
Viivi Vidgren
Työmarkkinalakimies