1. Kokonaiskorotus
Työehtosopimuksissa neuvotelluista palkankorotuksista puhutaan usein kokonaiskorotuksina, mikä tarkoittaa tulevien palkankorotusten yhteissummaa tiettynä ajankohtana. Kokonaiskorotus sisältää yleensä sekä kaikkia koskevan yleiskorotuksen että paikallisen järjestelyerän.
2. Yleiskorotus
Yleiskorotus koskee kaikkia. Se voi olla prosenttimääräinen (palkkoja korotetaan x prosenttia), euromääräinen (palkkoja korotetaan y eurolla) tai sekalinjainen (palkkoja korotetaan x prosenttia, kuitenkin vähintään y euroa). Euromääräinen korotus koskee ensisijaisesti tehtäväkohtaista palkkaa. Henkilökohtaista lisää ja muita lisiä korotetaan prosentuaalisesti.
3. Paikallinen järjestelyerä
Järjestelyerä tai paikallinen erä ei tule automaattisesti kaikille, vaan erän jakamisesta neuvotellaan paikallisesti työnantajan ja luottamusedustajien tai luottamusmiesten välillä. Paikallisella erällä korjataan usein palkkakuoppia tai nostetaan palkkoja oikealle tasolle.
4. Kertaerä
Kertaerä maksetaan esimerkiksi silloin, kun korotuksen ajankohtaa joudutaan siirtämään myöhemmäksi. Syynä voi olla vaikkapa myöhemmin valmistuva palkkausjärjestelmä. ”Säästynyt” raha maksetaan tällöin tietyn kokoisena kertaeränä, eli se ei jää pysyväksi palkanosaksi.
5. Perälauta
Jos paikallisissa neuvotteluissa ei päästä sopuun palkankorotuksen suuruudesta tai kohdentamisesta, on työehtosopimuksessa määritelty niin sanottu perälauta. Perälauta voi menettelytapana tarkoittaa eri tilanteissa eri asioita, esimerkiksi tietynlaista palkankorotusta tai työnantajan päätöstä kohdentaa korotus tietyille ammattiryhmille.