Some on osa modernia työelämää. Se auttaa verkostoitumisessa ja tiedon haussa. Some luo yrityksen brändiä. Työntekijä voi rakentaa somessa myös omaa brändiään ja kertoa ammatillisesta osaamisestaan.
Juristi Elina Koivumäki on erikoistunut markkinointiin, tekijänoikeuksiin ja tietosuojaan liittyvään lainsäädäntöön. Hän korostaa, että some on työntekijöiden ja organisaatioiden näkökulmasta erittäin positiivinen asia.
– Somen mahdollisuuksista kannattaa ottaa kaikki irti. Yritystenkin kannalta on arvokasta, kun työntekijät luovat verkossa hyvää kuvaa työstään ja työpaikastaan.
Mutta koska some on niin voimakas väline, niin myös erilaiset kömmähdykset voivat saavuttaa suuren näkyvyyden.
Hissukseen liikesalaisuuksista
Lain mukaan työntekijä ei saa paljastaa esimerkiksi liikesalaisuuksia tai asiakas- ja potilastietoja.
Vaikka kuinka kutkuttaisi, niin somessa ei saa paljastaa, että nyt meillä oli potilaana televisiosta tuttu julkkis.
Työntekijä ei saa kertoa työssään tietoonsa saamiaan, työnantajalle tärkeitä ja luottamuksellisia asioita, myöskään irtisanoutumisensa jälkeen.
– Laki suojaa yrityssalaisuuksia lähtökohtaisesti kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä. Työsopimuksessa vaitiolovelvollisuus on voitu määritellä myös vaikkapa kymmeneksi vuodeksi tai ikuiseksi, Koivumäki kertoo.
Työasioista ei kannata jurputtaa
Somettajien on muistettava myös työsopimuslaissa ja virkamieslaissa määritelty lojaliteettivelvoite.
Sen mukaan ”työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.”
– Somessa ei voi vapaasti haukkua työnantajaa, pomoa, työyhteisöä tai asiakkaita. Some on ylipäätään huono paikka tuulettaa tunteitaan työpäivän vastoinkäymisistä, Koivumäki kiteyttää.
Käytännössä lojaliteettiperiaatteen rikkomiseksi voidaan tulkita myös päivitykset, jotka ovat selkeässä ristiriidassa työnantajan toiminnan ja arvojen kanssa.
– Mikäli vaikkapa seurakunnassa työskentelevä henkilö julkaisee rasistisia päivityksiä, niin tämä saattaisi riittää hänen kohdallaan jopa irtisanomisperusteeksi.
Mitä korkeammassa asemassa työntekijä on, niin sitä tiukemmin lojaliteettivelvoitetta sovelletaan. Pomon pitää asemansa vuoksi olla vielä tarkempi päivityksissään kuin hänen alaisensa.
Railakas bailukuva, jolla alainen ehkä ylittää riman hipoen, voidaan jossain ammateissa esimiehen kohdalla laskea jo limboksi.
Somessa ei ole salaisuuksia
Some on huono pitämään salaisuuksia. Nekin päivitykset, jotka on saatettu tarkoittaa alun perin pienelle suljetulle ryhmälle, saattavat päätyä lopulta laajaan jakoon.
– Vaikka some-ryhmä olisi suljettu, niin joku voi aina ottaa päivityksestä vaikkapa screenshotin ja jakaa sen eteenpäin.
Somessa tarvitaan ylipäätänsä harkintaa ja malttia.
– Kaikki eivät esimerkiksi ymmärrä, että yksityishenkilöistä ei saa kirjoittaa somessa yhtä rajusti ja rumasti kuin vaikkapa poliitikoista yleisillä keskustelupalstoilla. Yksityishenkilöillä on suurempi yksityisyydensuoja ja mahdollisuus esittää kunnianloukkausväite.
Myös huumori on taitolaji. ”Kevyestä läpästä” voi aiheutua esittäjälleen monta murhetta.
Yhteiset pelisäännöt
Monissa yrityksissä on otettu käyttöön kirjalliset somesäännöt, jotka ohjaavat, mitä ja miten päivityksissä kannattaa kertoa työhön liittyvistä asioista.
Koivumäki suosittelee yhdessä laadittavia sääntöjä kaikille työpaikoille.
– Ohjeistuksiin kannattaa koota lain ja mahdollisen oman toimialan viranomaisten määräykset sekä työpaikan omat linjaukset. Niissä kannattaa muistuttaa myös vaikkapa siitä, että jakoon ei saa laittaa kuvia tai muuta materiaalia, johon jakajalla ei ole tarvittavia lupia tekijänoikeuden haltijalta.
Joillakin työpaikoilla – vaikkapa turvallisuusalalla – voi olla myös aivan perusteltua, että työntekijät eivät saa kertoa päivityksissään mitään työhönsä liittyvää.
Elina Koivumäki muistuttaa, että mikäli työpaikan somesääntöjä ei ole käyty läpi yt-neuvotteluissa, ne ovat periaatteessa vain suosituksia eivätkä sitovia työsuhteen sääntöjä. Suosituksistakaan ei ehkä kannata tieten tahtoen poiketa.