Pirkanmaalle syntyy lähes koko maakunnan kattava lomituspalveluyksikkö, kun Sastamalan kaupunki ottaa hoitaakseen myös Lempäälän paikallisyksikön alueen.
– Sastamala on Pirkanmaan suurin maaseutukaupunki, ja kaupunginhallitus hyväksyi yhdistymisen yksimielisesti jo maaliskuussa. Yhdistymisneuvottelut ovat sujuneet kaikin puolin hyvin, lomituspalvelupäällikkö Raili Puro Sastamalasta kertoo.
– Olemme tehneet Lempäälän kanssa yhteistyötä jo muutamia vuosia, kun suunnittelimme lomitusta maakuntamallin pohjalta. Tästä olikin hyvä jatkaa yhdistymistyötä.
Sastamalan yksikkö on ensi vuonna Suomen neljänneksi suurin. Yksikössä on 140 vakituista ja kymmenen määräaikaista kuukausipalkkaista lomittajaa. Lisäksi on lukuisa määrä tuntipalkkaisia lomittajia, jotka tekevät noin 20 henkilötyövuotta. Hallintotehtävissä on 11 henkilöä. Alueella on 525 lomitettavaa maatilaa ja 730 lomaan oikeutettua yrittäjää. Ensi vuonna lomitettavia päiviä kertynee noin 30 000.
Palkkauksissa on eroavaisuuksia ja onkin sovittu, että Sastamalan kaupunki huolehtii palkkojen harmonisoinnista ensi vuoden aikana.
Yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön kanssa sujuivat Puron mukaan oikeassa aikataulussa, eikä isompia ongelmia ilmaantunut.
– Toki ollaan huolestuneita muutoksesta, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Palkkauksissa on eroavaisuuksia ja onkin sovittu, että Sastamalan kaupunki huolehtii palkkojen harmonisoinnista ensi vuoden aikana, Puro lupaa.
Etätyöskentely lisääntyy, sillä olemme korona-aikana oppineet digitaalisten kommunikaatiotyövälineiden käytön.
Lomitusyksikön palvelupisteet sijaitsevat ensi vuonna Sastamalassa, Lempäälässä ja Virroilla. Lempäälän palvelutoimisto lakkautettaneen vuoden 2022 alussa.
– Hallinnon työt olemme suunnitelleet toteutettavaksi hieman nykyisestä poikkeavalla tavalla. Lomituksen johtaminen jaetaan kahdelle viranhaltijalle. Hallintopäällikkö vastaa taloudesta, resursseista ja kehittämisestä. Palvelupäällikkö puolestaan vastaa palvelutuotannosta, johon kuuluvat operatiivisen esimiestyön johtaminen ja asiakkaita koskevat viranhaltijapäätökset. Etätyöskentely lisääntyy, sillä olemme korona-aikana oppineet digitaalisten kommunikaatiotyövälineiden käytön, Puro valottaa.
Raili Puro on konkari lomitusyksiköiden fuusioimisessa.
– Takana on jo muutamia yhdistymisiä, ja aina on menty parempaan päin. Eivätkä yhdistymiset välttämättä tähänkään lopu, sillä Sastamalan kaupunginhallitus oli viime keväänä valmis ottamaan vastuun laajemmastakin lomitusalueesta.
– Sastamala saa Lempäälästä hyvän ja osaavan lomahallinnon ja lomittajaporukan, jonka kanssa hommat varmasti hoituvat. Hyvillä mielin menemme kohti uutta vuotta, Puro vakuuttaa.
Mikkelistä Kaakkois-Suomen Lomituspalvelut
Mikkelin ja Savitaipaleen paikallisyksiköt muodostavat ensi vuoden alussa Suomen yhdeksänneksi suurimman lomituspalvelualueen. Lomitettavia tiloja on 330 ja maatalousyrittäjiä 540. Yksikön palkkalistoilla on 80 vakituista kuukausipalkkaista lomittajaa. Hallintohenkilöitä on seitsemän. Yksikkö tuottaa 21 000 lomituspäivää.
Muutos on lähinnä hallinnollinen, sillä lomittajat jatkavat omilla alueillaan.
Mikkeli oli alun perin kiinnostunut hoitamaan myös Rantasalmen ja Parikkalan yksiköiden palvelut. Rantasalmen ja Parikkalan kuntapäättäjät eivät kuitenkaan vielä halunneet liittyä uuteen Kaakkois-Suomen Lomituspalvelut -yksikköön. Tulevina vuosina se on kuitenkin mahdollista.
– Uuden yksikön valmistelut ovat sujuneet erinomaisesti. Meillä on ollut yhteinen tahtotila alusta alkaen ja olemme päässeet kaikista asioista hyvin kompromissiin. Muutos on lähinnä hallinnollinen, sillä lomittajat jatkavat omilla alueillaan, lomituspalvelupäällikkö Arto Pulkkinen tiivistää.
