Ammatit
14.12.2022

Sairaalatyön huoltojoukot

Osastonsihteerien monipuolista työtä on tehtävä näkyvämmäksi

Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin osastonsihteerien Minna Mäen ja Eveliina Valkeapään mukaan osastonsihteerin tehtävänä on huolehtia, että kaikki saavat yksikössä työnsä tehtyä.

Teksti: Jaakko Takalainen Kuvat: Ilkka Heino
Osastonsihteerit Eveliina Valkeapää (vas.) ja Minna Mäki toivovat, että osastonsihteerin työ tulisi paremmin näkyviin. Näin ammatin arvostuskin voisi nousta.

Minna Mäki on työskennellyt 22 vuoden ajan eri yksiköissä, pääosin nuorisopsykiatrialla, ja nyt hän työskentelee nuorisopsykiatrian tehostetun avohuollon NUOTE-yksikössä. Eveliina Valkeapää on ollut alalla puolestaan 5 vuotta, tällä hetkellä neuropsykiatrian lasten ja nuorten työryhmissä.

Osastonsihteerin työssä törmää varmasti karuihin kohtaloihin. Valuvatko nähdyt työsurut myös vapaa-ajalle?

– Eivät valu siviilielämään, sanoo Valkeapää.

– Empatiaa on oltava, mutta kärsivien nuorten kohtaloihin on pakko pitää etäisyyttä. Muuten tätä työtä ei voi tehdä, Mäki täydentää.

 

Sihteeri on viestijä

Molemmilla osastonsihteerillä on osastonsihteerin koulutus Raision seudun koulutuskuntayhtymästä eli Rasekosta. Pohjakoulutuksissa on eroa: Mäki on merkonomi, Valkeapää filosofian maisteri. ATK-koulutuksia on myös takana.

Sanotaan, että osastonsihteeri on yksikön viestijä heti osastonhoitajan jälkeen.

Sekä Mäki että Valkeapää eivät pidä pohjakoulutuksen eroja merkittävinä: työn oppii tekemällä. Lisäksi tarvitaan lujahermoisuutta.

– Sanotaan, että osastonsihteeri on yksikön viestijä heti osastonhoitajan jälkeen. Hän katsoo, että kaikki saavat asiansa tehtyä. Mutta johonkin pitää vetää raja: osastonsihteeri ei voi tehdä esimerkiksi kaikkia laskutuksia, tiivistää Mäki.

Minna Mäen (vas.) mukaan osastonsihteeri on myös yksikön käyntikortti, jonka potilaat kohtaavat ensimmäisenä, kun tulevat vastaanotolle. Eveliina Valkeapään mukaan osastonsihteereiden määrää ei voi vähentää, jos tehtävä työ ei vähene.

Monen ammatinvaihtajan valinta

Vaikka Raisiossa on osastonsihteerin koulutus järjestetty, ei töihin ole helppo löytää tekijöitä. Useimmat osastonsihteereiksi tulevat ovat ammatinvaihtajia, eivät siis nuoria koulunsa päättäjiä.

– Asioiden järjestely tilanteessa, jossa kaikki haluavat oman asiansa hoidettavaksi heti, tuo paineita. Mutta jos on oikeanlainen ihminen, oppii sietämään stressiä ja jopa nauttii työstään, Mäki sanoo.

Kun potilastietojärjestelmä Apotti kerää haukkuja pääkaupunkiseudulla, on pakko kysyä, onko digitaalisuudesta ollut apua Varsinais-Suomessa. Oliko ennen kaikki paremmin?

– Ei ollut paremmin, sanovat Mäki ja haastattelua seurannut luottamusmies Anne Huovinen yhdestä suusta.

Sitten he kertovat kauhukuvia menneestä: kalkeeripaperi mustutti kädet, ja tukka – ja vähän kai pääkin – meni sekaisin kymmeniin ostokoreihin kerätyistä paperikasoista. Vanhaan aikaan ei haikailla takaisin.

Luottamusmies Anne Huovinen ideoi, voisiko ammattinimikkeen muuttaminen vaikuttaa osastonsihteerin työn arvostukseen.

Kokonaan uusi ammattinimeke?

Valkeapää seuraa työuralla äitiään, joka oli myös sihteeri.

– Kun tulin tälle alalle töihin, olin aika järkyttynyt, kuinka heikko osastonsihteerien arvostus oli tehtävän keskeisyyteen nähden, Valkeapää kertoo.

Kun tulin tälle alalle töihin, olin aika järkyttynyt, kuinka heikko osastonsihteerien arvostus oli tehtävän keskeisyyteen nähden.

Ammatin arvostukseen ei ole yhtä oikotietä, mutta sekä Valkeapää että Mäki uskovat, että työn tekeminen näkyvämmäksi nostaa myös sen arvostusta.

Anne Huovinen heittää ilmoille idean:

– Mitä jos osastonsihteerin nimike korvattaisiin jollain uudella. Jos se olisi vaikka data-analyytikko tai vastaava, auttaisiko se arvostukseen?

Sekä Mäki että Valkeapää maistelevat ajatusta. Idea uudesta ammattinimikkeestä on selvästi kehittelemisen arvoinen.

Työn vaativuus, kiire ja palkkaus eivät kohtaa

Jytyn yhteistyöyhdistyksen Terveydenhuollon Sihteerit ry:n puheenjohtajan Sinikka Hautamäen mielestä turkulaisten osastonsihteerien näkemykset kuulostavat tutuilta.

– Meillä tosin ei ole täällä Seinäjoella tällä hetkellä koulutusta osastonsihteereiksi, Hautamäki sanoo.

Terveydenhuollon Sihteerit ry:n puheenjohtaja Sinikka Hautamäki ei oman työuransa aikana ikinä harkinnut alanvaihtoa.

Hänen mielestään kannattaa todella pohtia, ovatko osastonsihteerien työt oikeasti vähentyneet. Vai onko käynyt niin, että työt pysyvät samana ja vain tekijöiden määrä vähenee. Terveydenhuollon Sihteerit -yhdistykseen kuuluu noin 350 jäsentä.

– Nuoriso ei hakeudu näihin töihin, koska työ on hektistä ja toimistotyön arvostus vähäistä. Kiire ja prässi eivät tuo alalle imua. Siksi ei ole enää helppo löytää tekijöitä.

Hautamäki jäi eläkkeelle joulukuun alussa. Virkaura alkoi 1979 ja katkesi vain kahden lapsen äitiyslomiin, joten työvuosia kertyi nelisenkymmentä.

– Vaikka työ oli välillä hektistä, se oli niin mielenkiintoista, että en koskaan harkinnut alanvaihtoa, Hautamäki sanoo.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.