Maatalouslomittajat vierailevat säännöllisesti Suomen 9 000 kotieläintilalla. Siksi he ovat keskeinen ammattiryhmä eläinten – ja maatalousyrittäjien – hyvinvoinnin varmistajana. Lomittajat törmäävät hyvin harvoin tilanteisiin, joissa eläimet voivat pahoin.
– Sellaisia eläinsuojelurikkomuksia, joista teemme ilmoituksen Aluehallintoviraston valvontaeläinlääkärille, tulee eteen harvemmin kuin kerran vuodessa. Joskus tilalla voi olla jokin korjaamista vaativa asia, mutta nämä hoituvat lähes aina keskustellen yrittäjän kanssa, lomituspalvelujohtaja Salla Heinonen Pohjois-Karjalan lomituspalveluista kertoo.
500 kotieläintilaa palvelevassa Pohjois-Karjalan lomituspalveluissa on selkeä ohjeistus siitä, kuinka lomittajan tulee toimia, jos tilalla havaitaan eläinten huonoa kohtelua.
– Lomittajat ilmoittavat asiasta esihenkilölleen, joka tekee tarkastuskäynnin tilalle ja keskustelee puutteen korjaamisesta yrittäjän kanssa. Lomittajan ei tarvitse välttämättä ottaa asioita puheeksi yrittäjän kanssa, jottei hän joudu hankalaan välikäteen.
Jos jollain tilalla on puutteita eläinten oloissa, korjaantuvat asiat useimmiten keskustelulla yrittäjän kanssa. Valvontaeläinlääkärin puuttumista vaativia tilanteita on erittäin harvoin.
Pohjois-Karjalassa järjestettiin viime syksynä lomittajille koulutustilaisuus, jossa kerrottiin, kuinka eläintenhoidon epäkohtiin puututaan ja millaiset epäkohdat on ilmoitettava valvontaeläinlääkärille. Samassa tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, miten uupunut yrittäjä saadaan avun piiriin.
Länsi-Suomen alueella toimiva Vehmaan lomituspalvelut tarjoaa helpotusta 760 maatilan arkeen.
– Jos jollain tilalla on puutteita eläinten oloissa, korjaantuvat asiat useimmiten keskustelulla yrittäjän kanssa. Valvontaeläinlääkärin puuttumista vaativia tilanteita on erittäin harvoin, lomituspalvelujohtaja Pirjo Mäntynen sanoo.
Vehmaallakin on selkeä toimintaohje, jos maatilalla on puutteita eläintenhoidossa. Sielläkin lomittaja ilmoittaa asiasta esihenkilölleen, joka tekee tilakäynnin ja hoitaa asiaa eteenpäin. Jos eläintenhoidon puutteet eivät korjaannu puhumalla, on lomituspalveluyksikkö velvollinen tekemään asiasta eläinsuojeluilmoituksen Aluehallintovirastoon. Eläinsuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa kansalainen, joka on huolissaan eläinten huonosta kohtelusta.
Ihmisistäkin huolehditaan
Heinonen ja Mäntynen korostavat, että maatalouslomituksen tärkein tehtävä on auttaa maatalousyrittäjiä jaksamaan työssään. Kun yrittäjä voi hyvin, kohtelee hän myös eläimiään hyvin.
– Jos huomataan, että tilalla on henkistä tai fyysistä rasitusta lisäävä tilanne, pyrimme varmistamaan, että tila saa varmasti riittävästi vuosiloma- tai sijaisapupäiviä, Mäntynen painottaa.
Lomapalvelut, samoin kuin maatalous- yrittäjien työterveyshuolto, ovat parasta väsymisen ja sairauksien ennaltaehkäisyä.
Heinonen neuvoo yrittäjiä sijoittelemaan 26 vuosilomapäiväänsä tasaisesti ympäri vuoden, jottei liian pitkiä työputkia syntyisi.
– Lomapalvelut, samoin kuin maatalousyrittäjien työterveyshuolto, ovat parasta väsymisen ja sairauksien ennaltaehkäisyä.
Jos yrittäjä ennaltaehkäisevistä tukitoimista huolimatta uupuu tai tarvitsee muuten apua, kysyy lomituspalvelun edustaja yrittäjältä, voiko Melan Välitä viljelijästä -hankkeen projektihenkilö ottaa yrittäjään yhteyttä ja auttaa häntä tilanteesta eteenpäin. Jos yrittäjä kuuluu työterveyshuoltoon, voi yhteydenotto tulla myös työterveyshuollosta.
