Ammatit
04.11.2021

Ongelmien sumplimista ja johtolankojen etsintää

Kun kone tökkii, ICT-asiantuntija auttaa

Tuomo Lahtivirran mukaan ICT-asiantuntijalta vaaditaan ongelmanratkaisukykyjä sekä lehmän hermoja. Työ on kuitenkin hyvin palkitsevaa.

Teksti: Matti Välimäki Kuvat: Vesa Laitinen
Tuomo Lahtivirta työskentelee Helsingin kaupungilla, kaupunginkanslian strategiaosaston digitalisaatioyksikön tukipalveluissa. Hän on yksi osaston 45:stä ICT-gurusta, jotka auttavat, jos jollakin kaupungin työntekijällä on ongelmia laitteiden tai ohjelmistojen kanssa.

Tietokoneista ja älypuhelimista on tullut keskeisiä työvälineitämme. Ne tehostavat työtämme ja mahdollistavat uusia asioita – mikäli vain toimivat.

Asiantuntija Tuomo Lahtivirta työskentelee Helsingin kaupungilla, tarkemmin sanottuna kaupunginkanslian strategiaosaston digitalisaatioyksikön tukipalveluissa eli DIPE:ssä. Hän on yksi osaston 45:stä ICT-gurusta, jotka auttavat, jos jollakin kaupungin työntekijällä on ongelmia laitteiden tai ohjelmistojen kanssa.

– Tavallisimpia ongelmia on, että verkko ei toimi, joku ohjelma ei pelitä tai että tietokone on liian hidas. Monet tehtäväni liittyvät myös käyttäjäoikeuksiin ja tunnuksiin. Niiden kanssa on sumplimista, kun ihmiset vaihtavat kaupungin sisällä työpaikasta toiseen.

Jos pormestari Juhana Vartiaisen tietokoneessa on jotain häikkää, se menee tietenkin kaiken muun ohi.

Lahtivirta on erikoistunut kaupunginkanslian sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan työntekijöiden puhelinpulmiin. Palvelupyynnöt tulevat sähköisinä ”tiketteinä”, ja niihin vastataan kiireellisyysjärjestyksessä.

– Yleensä pomojen ongelmat ohittavat tavallisen duunarin murheet. Jos pormestari Juhana Vartiaisen tietokoneessa on jotain häikkää, se menee tietenkin kaiken muun ohi.

Kun puhutaan yleisesti ICT:stä ja työpaikoista, niin ainakin maallikon mielestä pientä viilailun tarvetta on kohtuullisen usein.

– Tilanteeseen vaikuttaa sekin, että tietotekniikka uudistuu koko ajan. Tiedonsiirto nopeutuu, ja vaikkapa Windows 10:een tulee päivityksiä vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Koneet joutuvat koville.

 

Nuorisotyöstä ICT:n maailmaan

Lahtivirran seikkailut ICT:n maailmassa alkoivat jo vuonna 1985, kun hän perehtyi kauppaopistossa dos-ohjelmointiin ja teki yhdessä opiskelutovereidensa kanssa todennäköisyyslaskentaan perustuvan lottonumerokoneen.

Sittemmin hän opiskeli yo-merkonomiksi, taidetuottajaksi ja nuorisotyöntekijäksi. Lahtivirta valmistui vuonna 2004 datanomiksi, ja tällä hetkellä hän täydentää ICT-alan asiantuntemustaan Haaga-Helian tradenomikoulutuksessa.

Lahtivirta ehti työskennellä nuorisotyössä reilut 24 vuotta ennen kuin vaihtoi ICT-alaan. Hän vitsailee, että koneet ovat helpompia kuin nuoret.

Nuorisotyö oli ja on sisällöltään erittäin antavaa, rikasta ja monipuolista, mutta myös raskasta. Nykyisessä työssäni palkka on edelleen huono, mutta kuitenkin satasia entistä parempi.

– No, keskeisiä syitä alan vaihtoon olivat esimerkiksi huono palkka, jolla sinkku ei tule yksin toimeen Helsingissä sekä työn painottuminen iltoihin ja viikonloppuihin. Nuorisotyö oli ja on sisällöltään erittäin antavaa, rikasta ja monipuolista, mutta myös raskasta. Nykyisessä työssäni palkka on edelleen huono, mutta kuitenkin satasia entistä parempi. Työajat ovat mukavampia.

Viimeiset puolitoista vuotta hän on työskennellyt pandemian takia pääsääntöisesti etänä – kiitos modernin tietotekniikan sekin onnistuu nykyään hyvin. Laitteet ja ohjelmistot laitetaan kuntoon verkon kautta.

– Voi olla, että jatkan etätyöskentelyä myös pandemian jälkeen, sillä se sopii minulle.

Viimeiset puolitoista vuotta Tuomo Lahtivirta on työskennellyt pandemian takia pääsääntöisesti etänä – kiitos modernin tietotekniikan sekin onnistuu nykyään hyvin. Laitteet ja ohjelmistot laitetaan kuntoon verkon kautta.

Ulkoistamiset yleistymässä

Tuomo Lahtivirta on osallistunut aktiivisesti Ammattiliitto Jytyn toimintaan. Hän on toiminut muun muassa Jyty Metropolin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan ammattiosaston KUVAn hallituksen jäsenenä.

– On ollut kiva olla osaltaan edistämässä yhteisiä asioita. Käytännössä olen ollut mukana esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämisessä.

ICT-alan tukipalveluita on myös ulkoistettu. Tämäkin suunta taitaa kyllä jatkua.

Helsingin kaupungin organisaatiomuutokset ovat siirrelleet ICT-ammattilaista vuosien varrella paikasta toiseen. Lahtivirta arvioi, että näitä on tiedossa myös jatkossa.

– Lisäksi ICT-alan tukipalveluita on myös ulkoistettu. Tämäkin suunta taitaa kyllä jatkua.

 

Palkitsevaa salapoliisin työtä

Lahtivirran mukaan parasta hänen työssään on sen konkreettisuus; työn tulokset ovat helposti nähtävissä, ja ihmisiä on palkitsevaa auttaa.

– Pidän myös tehtäviini liittyvistä selvittelyistä, käytännössä etsin vähän kuin johtolankoja ja yritän ratkaista, mistä vika oikein johtuu. Siinä vaaditaan kärsivällisyyttä, joskus melkeinpä lehmän hermoja.

Pidän tehtäviini liittyvistä selvittelyistä, käytännössä etsin vähän kuin johtolankoja ja yritän ratkaista, mistä vika oikein johtuu.

Toisinaan kärsivällisyyttä tarvittaisiin myös asiakkailta.

– Varsinkin hieman vanhemmat herrat ja rouvat saattavat olla joskus varsin tuskastuneita, kun he odottavat, että kaikki tapahtuisi hetkessä. Alle kolmekymppiset, jotka ovat kasvaneet pienestä pitäen tietotekniikan keskellä, ovat erilaisia. He pystyvät selvittämään monia pulmatilanteita myös itse.

Kuka pystyy enää asumaan Helsingissä?

Tuomo Lahtivirta on huolissaan asumisen kalleudesta Helsingissä.

– Monet kollegani eivät yksinkertaisesti pysty enää asumaan Helsingissä, koska vuokrakämpät ja omistusasunnot ovat täällä niin kalliita. He käyvät töissä lähikunnista. Vantaalta, Espoosta tai vaikkapa Porvoosta. Ostin itse asunnon jo kolmekymmentä vuotta sitten. Nykyisellä hintatasolla minulla ei olisi varaa ostaa asuntoa läheltä keskustaa.

Monet kollegani eivät yksinkertaisesti pysty enää asumaan Helsingissä, koska vuokrakämpät ja omistusasunnot ovat täällä niin kalliita.

Hän arvioi, että tilanne hankaloittaa työvoiman saatavuutta ja tulevaisuudessa koko kaupungin kehitystä.

– Miksi Helsinki ajaa työntekijänsä ulos omasta kaupungistaan? Kaupungin keskusta autioituu liikkeistä ja ihmiset hakeutuvat pois lähialueille, missä vuokratkin ovat kohtuullisemmat ja asumismukavuus kohdillaan.

Mutta entäpä ICT ja etätyön mahdollisuudet?

– Itse tosiaan pystyisin tekemään työtäni vaikkapa Tohmajärveltä käsin. Mutta monilla muilla palvelualoilla konkreettista läsnäoloa tarvitaan kyllä tulevaisuudessakin. Helsingin pitäisi ehdottomasti satsata järkevän hintaiseen asumiseen.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.