Uutisista tuli hetkessä erityisen kiinnostavia, mutta arjesta rajoitetumpaa. Uutistoimittajuuden ohella monenlaisia tapahtumia juontaneen Kirsi Alm-Siiran keikat loppuivat kuin seinään.
Pikkuhiljaa on taas palailtu entiseen tahtiin.
Miten perheellisenä ehdit ja jaksat kaiken?
– Työni ei onnistuisi ilman lasteni isää, joka yrittäjänä voi järjestää aikataulunsa vapaammin. Toisaalta pitkien vapaideni ansiosta voin olla kotona lasten tullessa koulusta.
– Minulla on vain kaksi vaihdetta: täysillä tai ei ollenkaan, joka tarkoittaa, etten todellakaan tee mitään.
Minulla on vain kaksi vaihdetta: täysillä tai ei ollenkaan, joka tarkoittaa, etten todellakaan tee mitään.
Toimit pitkään freelance-urheilutoimittajana, ja Maikkarikin vakinaisti sinut vasta pari vuotta sitten. Millaista elämä oli vapaana toimittajana?
– Alkuun minua ajoi järjetön menestymishalu. Urheilutoimittajapiireissä nuoren naisen piti todistaa osaamisensa, enkä ikinä sanonut työkeikalle Ei. Väistyä saivat niin kaverin häät kuin veljen synttärit.
– Se oli hyvä koulu työmaailmaa varten, tiedän pärjääväni aina. Se oli myös hyvin stressaavaa, ja oliko se lopulta niin vapaatakaan?
Mikä on parasta nykyisessä työssäsi?
– Koen itseni etuoikeutetuksi kuukausipalkkalaisena.
– Saan työssäni tietää monista asioista ensimmäisten joukossa, mikä sopii uteliaalle luonteelleni. Lyhytpinnaisena iloitsen myös siitä, että työni ei ole projektiluontoista.
– Ehkä kuuluisi sanoa, että esiintyminen on työssäni se pieni paha, mutta nautin siitäkin.
Koen itseni etuoikeutetuksi kuukausipalkkalaisena.
Millainen on työyhteisösi? Sen merkitys?
– Tätä työtä ei voi tehdä yksin. Olen työpäivinä tekemisissä 20–30 ihmisen kanssa. He kaikki ovat minulle tärkeitä, jokaiselta opin jotain.
– Olemme hyvin heterogeeninen joukko, jossa minun on helppo olla.
Miten irtaudut työsi hektisyydestä?
– Kahden aktiivisen kouluikäisen tyttären kanssa on pakko, ja helppoa, unohtaa työ.
– Nukun myös pääsääntöisesti hyvin ja paljon. Liikun kavereiden kanssa ja seuraan urheilua.
Onko naiseudella merkitystä työelämässäsi?
– Tv:ssä naisten ulkonäköön kiinnitetään huomiota enemmän, miehet pääsevät helpommalla. Nainen joutuu esimerkiksi miettimään pukeutumistaan tarkemmin.
– Palaute on usein hyvin negatiivista. Jos antaudut some-keskustelulle, se on loputon tie. Tärkeintä on tietää itse, mikä on ja mitä tahtoo. Yritän elää kuten haluan ja olla miettimättä, mitä muut ajattelevat.
– Urheilutoimittajien ukkoköörissä minua parikymppistä varmasti pidettiin tytönhupakkona. Jouduin lunastamaan paikkani joka päivä, mutta hyvin sekaan solahdin.
Tv:ssä naisten ulkonäköön kiinnitetään huomiota enemmän, miehet pääsevät helpommalla. Nainen joutuu esimerkiksi miettimään pukeutumistaan tarkemmin.
Mikä on koulutuksesi? Entä sen merkitys?
– Aloitin lukion jälkeen yritysviestinnän opinnot Porin AMK:ssa, mutta tradenomiksi valmistumiseen meni 11 vuotta. Työt imaisivat mukanaan.
– Kun mieheni 2000-luvun alussa teki väitöskirjaa, alkoi harmittaa, etten itse ollut valmistunut miksikään. Vein opintoni päätökseen vuodessa.
– Tärkeintä siinä lienee, että ylipäätään on joku tutkinto.
Miten satakuntalaisuus näkyy sinussa?
– Ehkä tiettynä hienotunteisuuden puutteena. Minulla on hyvin matala kynnys lähestyä ihmisiä.
