Järjestöharjoittelua Afrikassa
– Tein nyt keväällä jo toisen harjoittelun Mahmudan Tulevaisuus ry:lle, joka on pieni humanitaarista työtä tekevä järjestö. Harjoittelun suoritin Gambiassa, Länsi-Afrikassa. Olin ensiksi syksyllä puolitoista kuukautta siellä. Tuntui, että työ jäi kesken, ja pystyinkin jatkamaan harjoitteluani heti tammikuussa. Tavoitteenani oli oppia järjestötyöstä, lasten ohjauksista, kehittyvän maan yhteiskunnasta ja kulttuurista. Tietysti halusin oppia myös eri heimokieliä ja vahvistaa englannin taitoani. Tämäkin onnistui, sillä Gambian virallinen kieli on englanti. Siirtomaaisäntä jätti myös kielen, kertoo Anniina Ahlholm.
Viestintää, markkinointia ja ryhmäohjausta
Harjoitteluun kuului yhdistyksen viestintään ja markkinointiin liittyvät tehtävät sekä ryhmänohjausta Nursery School Ihanissa. Esikoulu sijaitsee pienessä 2000 asukkaan Mahmudan kylässä Gambiassa. Koulun perustaminen ja esikoulutoiminnan ylläpitäminen ovat järjestön tärkeintä toimintaa. Kaikkiaan oppilaita on yli 170, ja kolmen opettajan voimin he käyvät koulua joko aamu- tai iltapäiväryhmässä.
– Luokkakoot ovat isoja, yli 30 oppilasta per luokka. Siksi on tärkeää, että lapset pääsevät tekemään ja oppimaan asioita myös pienemmissä ryhmissä. Samalla aikuisella on mahdollisuus antaa henkilökohtaista huomiota lapsille, jatkaa Ahlholm ja kertoo tavanneensa oman kummityttönsä Hullyn usein myös koulupäivien jälkeen.
Äkkilähtö, joka ei meinannut onnistua
– Harjoitteluni viimeisillä viikoilla tuli tieto, että suomalaisten on palattava takaisin Suomeen. Loppuaika meni oikeastaan vain järjestellessä kotiin paluuta. Ensiksi yritimme Tjäreborgin lennoille, mutta käsittämätön matkatoimiston byrokratia esti lentolipun ostamisen, vaikka lennoilla olisi ollut tilaa. Sitten jatkui yhteydenpito ulkoministeriön ja koulun kanssa sekä mahdollisten lentojen etsiminen. Meinasi tulla jo vähän tukalat tunnelmat, kun varaamiani ja maksamiani lentoja esimerkiksi Turkin kautta vaan peruttiin ja Gambiassa hallitus päätti sulkea ilmatilan, tiivistää Ahlholm.
Oljenkorsia ilmassa
– Olimme Suomen ulkoministeriöön tiiviisti yhteydessä Gambiasta sähköpostitse ja Suomesta puhelimitse. Kouluni auttoi minua kovasti. Useat EU-maat tekivät omien kansalaistensa kotiutumislentoja, mutta meille sanottiin, että etsikää vielä kaupallisia lentoja. Lentoja löytyikin Suomeen esimerkiksi Nigerian ja Etiopian kautta. En uskaltanut lähteä, sillä lähtökohtaisesti suunta oli väärä ja saimme tietoa, että joka puolella maailmaa koronan takia tulee muutoksia ja sulkuja. Tunnelmat kyllä vaihtelivat saman päivän aikana katosta lattiaan tai ehkäpä paremmin maasta taivaaseen ja takaisin, kertoo Ahlholm.
Ulkoministeriön avustamista
Gambiassa oli Ahlholmin harjoitteluohjaaja Tanja Sowen ja Ahlholmin laskelmien mukaan jumissa myös noin kolmekymmentä muuta suomalaista.
– Laitoimme sähköpostia kouluuni, ja opettajani kirjoitti ulkoministeri Pekka Haavistolle ja hänen avustajilleen, että nyt tarvittaisiin apua. Koululta oltiin myös puhelimitse yhteydessä UM:n johtaviin virkamiehiin, ja siitä asiat lähtivät rullaamaan. Saimme tehtäväksi kirjata kaikkien suomalaisten yhteystiedot, ja lähetimme ne ulkoministeriöön. Päivitimme UM:n pyynnöstä listoja mahdollisten riski- ja sairaustilanteiden osalta, ja kahden päivän päästä pääsin alun perin belgialaisille tarkoitetulle evakuointilennolle Brysseliin. Pääsin lennolle mukaan kun harjoitteluohjaajani antoi omansa ja lapsensa paikan minulle ja ystävättärelleni, sillä lähtöaikataulu oli heille liian nopea, kertoo kiitollinen Ahlholm.
Kotona Tampereella
Tätä blogia kirjoittaessa Ahlholm oli karanteenissa yksiössään Tampereella vielä viikon.
– Omat tunnelmat ovat hyvät, olen nyt Suomessa ja siltä osin tilanne tuntuu turvalliselta ja hyvältä. Tosin kaipaan paljon Gambiaan ja en malta odottaa, milloin pääsen taas tapaamaan Mahmudan koulun lapsia. Yhdistyksen pääasiallinen toiminta on nyt hetken aikaa pysähdyksissä, sillä koulu ei ole toiminnassa ja liikkumista on koko maassa vähennetty. Koronavirus on levinnyt myös kaksimiljoonaiseen Gambiaan. Maan terveydenhuolto on lapsenkengissä, ja esimerkiksi hengityskonekapasiteetti on viidelle hengelle, pohtii Ahlholm ja jatkaa, että harjoittelun tavoitteet täyttyivät ja ulkoministeriön avustaminen tuli ohi harjoittelusopimusten.
– Oli mielenkiintoista huomata suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ja vaikuttajaviestinnän rooli ja auttaa viranomaisia silloin kun kriisitilanteessa UM:n hallinto apua pyysi ja tarvitsi, kertoo Ahlholm.
Hän tekee vielä joitakin yhdistyksen toimintaan liittyviä tehtäviä, muun muassa markkinointia Suomesta käsin, ja sitten keväällä valmistuu yhteisöpedagogiksi (AMK).
Kehittyvissä talouksissa korona on myös iso ongelma
Mahmudan Tulevaisuus ry on alkuvuonna 2018 perustettu pieni järjestö, jonka tehtävänä on tukea Mahmudan kyläläisten elämää.
– Järjestö on rakentanut länsigambialaiseen kylään esikoulun, joka aloitti toimintansa syyskuussa 2018. Nyt toisena lukuvuotena koulussa on 170 lasta, iältään 4–9 vuotta, kertoo jyväskyläläislähtöinen Tanja Sowe, jonka ideasta ja innostuksesta koko toiminta on saanut alkunsa.
Järjestön ja myös kylän ylpeys on esikoulu, Nursery School Ihanat. Korona on vaikuttanut koko Gambian tilanteeseen.
