Maatalouslomittajan työssä vaarana ovat eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit eli zoonoosit. Zoonooseja voivat aiheuttaa bakteerit, virukset, sienet ja alkueläimet.
Tartuntariskiä voidaan vähentää asiallisella suojavaatetuksella. Lomittaja ei voi kuitenkaan kieltäytyä työskentelystä tilalla, jossa on tarttuva tauti. Työskentelyn ajalta saa kuitenkin korotettua vaatteiden pesurahaa.
Erityisesti alkueläimen aiheuttama vasikkaripuli eli kryptosporioosi on yleistynyt karjatiloilla. Kryptosporioosin ihmistartuntojen määrä on peräti kaksikymmenkertaistunut kymmenen vuoden aikana.
Vasikkaripuli on melko tavallinen sairaus pikkuvasikoilla, ja se säilyy viikkoja vasikan ympäristössä. Ihmisellä vasikkaripuli ilmenee vesiripulina. Oireet kestävät muutamasta päivästä viikkoihin ja voivat pahimmillaan johtaa sairaalahoitoon.
– Vasikkaripuli on todella rankka tauti, ja harva selviää siitä ilman sairaalassa annettavaa nesteytystä. Moni lomittaja on tämän valitettavasti kokenut. Elämään tuleekin jännitystä, kun on ollut lomittamassa kryptosporioositilalla ja sen jälkeen kuulostelee viikon verran oloaan, Maatalouslomittajat ry:n puheenjohtaja Marika Puhakka kuvailee.
Vasikkaripuli on todella rankka tauti, ja harva selviää siitä ilman sairaalassa annettavaa nesteytystä. Moni lomittaja on tämän valitettavasti kokenut.
Salmonellabakteeri on myös lannasta tarttuva zoonoosi, joka voi aiheuttaa ihmisellä vakavia ja pitkään kestäviä oireita ja jälkitautina vieläkin vakavampia sairauksia kuten niveltulehdusta.
Sienitaudeista naudoista ihmisiin voi levitä ihottumalaikkuja aiheuttava pälvisilsa, jota hoidetaan sienilääkkein tai antibiootein. Viruksista tutuin zoonoosi on myyräkuume, joka voi levitä ihmisiin esimerkiksi pölyävien rehujen välityksellä.
Käsihygienia ja suojavaatteet ovat avainsana zoonooseilta suojautumisessa. Työkäsineitä kannattaa käyttää ja töiden päättyessä sekä ennen ruokailua ja wc:ssä käyntiä pitää pestä kädet huolellisesti. Kun kasvomaskeja on opittu käyttämään, kannattaisi niitä käyttää aktiivisemmin myös karjasuojissa. Kunnollinen hengityssuojain on vielä parempi vaihtoehto.
MRSA vakava sikatilan riski
MRSA (metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus) on tuttu kirjainyhdistelmä sairaalabakteereista. MRSA-bakteeria esiintyy myös sikaloissa. MRSA-bakteeri ei kuole normaaleilla antibiooteilla ja voi pahimmillaan aiheuttaa tehohoitoon johtavan vakavan infektion.
Suomessa teurastettavista sikaeristä peräti 77 prosenttia on MRSA-positiivisia. Maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä käy ilmi, että neljällä prosentilla sikatiloilla työskentelevistä on jossain vaiheessa todettu MRSA-bakteeri. Heidän joukossaan on myös maatalouslomittajia.
MRSA-tartunta tapahtuu ihmisten ja eläinten välisestä kosketuksesta sekä pintojen, vaatteiden, jalkineiden tai ilman välityksellä. MRSA säilyy pitkään pölyissä, ja sikaloissa leijuu usein runsaasti pölyä.
MRSA säilyy pitkään pölyissä, ja sikaloissa leijuu usein runsaasti pölyä.
Sikalatöissä kannattaisi käyttää aina hengityssuojainta. Käsineiden käyttö on myös suositeltavaa. Stafylokokkibakteeri pääsee elimistöön useimmiten rikkinäisen ihon kautta, ja kyseiset kohdat on peitettävä vesitiiviisti ennen sikalaan menoa. Matkapuhelin pitäisi pitää kaikissa kotieläinrakennuksissa vesitiiviissä pussissa.
Sikalassa työskentelevän ja myös hänen perheenjäsentensä pitää kertoa sikalassa työskentelystä hakeutuessaan sairaanhoitoon. Sairaalaan tullessa saatetaan selvittää mahdollinen MRSA-tartunta antibioottivalintoja varten ja lisätartuntojen ehkäisemiseksi.
MRSA:n lähde: Työterveyslaitos
