Sosiaalisen median merkitys suurten ihmismassojen liikehdinnän epätoivottavana moottorina konkretisoitui Yhdysvalloissa tammikuussa enemmän kuin koskaan aiemmin presidentti Donald Trumpin lietsomana. Vastaavia esimerkkejä sosiaalisen median joukkokiihotuksen käytöistä on valitettavasti tänä päivänä nähtävissä yhä useammin eri puolilla maailmaa.
Some-kanavista, mm. Twitteristä ja Facebookista, on tullut yhä enemmän mielipiteiden vastakkainasettelun taistelukenttä, jossa faktan ja fiktion, suoraan sanoen valehtelun erottaminen on yhä vaikeampaa ilman sitä paljon vaadittua medialukutaitoa.
Viimeistään Trumpin neljä vallan vuotta ovat osoittaneet omalta osaltaan sosiaalisen median sääntelyn tarpeellisuuden. Säännöstöt somen käytöstavoista ovat toki olleet olemassa, mutta moderointi on jäänyt puolitiehen. Kynnys puuttua valeuutistyyppiseen viestittelyyn on ollut harvinaisen korkea mm. useiden valtionpäämiesten kohdalla, ja sitä on katsottu liian pitkään läpi sormien. Vastuullisuus ja sananvapaus eivät ole kohdanneet. Jatkuvalla, yhä uudelleen ja uudelleen toistettavalla suoranaisten valheiden levittämisen kylvämisellä on ollut hyvä maaperä kasvaa, kunhan valheita on riittävän usein toistettu. Valheista on tullut totuus. Psykologit kutsuvat sitä lumetotuusvaikutukseksi.
Medialukutaidottomuus ja oikean tiedon puute avaavat väylän valheille ja huhuille.
Medialukutaidottomuus ja oikean tiedon puute avaavat väylän valheille ja huhuille, jotka täyttävät sitten valitettavasti sosiaalisen median informaatiotilan.
Valeuutiset leviävät erityisesti tänä koronaviruksen aikana viruksen tavoin, jos ja kun taito analysoida viestien luotettavuutta ja motiiveja puuttuu. Tutkijoiden mukaan analysointikykyä helpottaisi huomattavasti yhteiskunnan hyvä sivistyspohja.
Uudessa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa esiintyy usein sana hybridivaikuttaminen. Se sisältää myös disinformaation levittämisen. Selonteon mukaan ”toimintaympäristön muuttuminen korostaa tarvetta informaatiopuolustuksen eli väärän tiedon oikaisemisen ja tiedon eheyden varmistamisen laaja-alaiselle kehittämiselle”.
Valitettavasti yhä useammin disinformaatiota levittävät kansallisten toimijoiden lisäksi ulkomaiset trolliarmeijat, joiden asema näyttää jatkuvasti vahvistuvan. Trollaajat ylittävät somen maarajat helposti. Koronarokottamisen vastustamiseen liittyvä disinformaation levittäminen tästä vain yhtenä esimerkkinä. Tavoitteena ei ole enempää eikä vähempää kuin vastakkainasettelun ja hämmennyksen lisääminen ja epäluottamuksen kasvattaminen viranomaisia kohtaan.
Pääkirjoitukseni sosiaalisesta mediasta vaikuttajakanavana viime marraskuun Jyty-lehdessä oli otsikoitu ”Sinä ja minä olemme somevaikuttajia”.
On selvää, että sosiaalinen media tarvitsee omat ohjeistuksensa. Some-ohjeistuksessa kannustamme jytyläisiä tutustumaan sosiaaliseen mediaan ja toimimaan siellä aktiivisesti ja vaikuttamaan. Muistutamme myös jäsenistöä toimimaan siellä toisia kunnioittaen ja arvostaen, sillä somessa myrskyt voivat läikkyä helposti yli. Vain yhteisiä pelisääntöjä noudattaen ja totuudessa somen aalloilla pysyen voidaan purjehtia suotuisilla tuulilla, matkasta nauttien. Rakentavassa hengessä.
