Korona on ravistellut koko yhteiskuntaamme yli vuoden ajan. Kesäkuuhun siirretyt kuntavaalit ja niissä valtuustoihin valittavat uudet päättäjät ovat siis tulevina vuosina ennennäkemättömien haasteiden edessä, kun koronavaurioita ryhdytään korjaamaan. Voi sanoa, että valtuutettuja ei käy kateeksi.
Lisääntynyt työttömyys, konkurssit ja alentunut taloudellinen toimeliaisuus ovat jättäneet jälkensä myös kuntien talouteen, joka jo ilman koronakriisiäkin oli suurissa vaikeuksissa. Kunnille annetut elvytystukieurot ovatkin antaneet väliaikaisen helpotuksen kuntien ahdinkoon, mutta pandemian jälkeinen todellisuus iskee nopeammin kuin ehkä uskommekaan.
Kuntien elinvoiman turvaamiseksi niille suunnattujen valtionosuuksien on oltava tulevan valtuustokauden aikana sellaisella tasolla, että julkiset palvelut voidaan varmistaa kuntalaisille. Elvyttävää talouspolitiikkaakin tarvitaan, jos ja kun kansalaisten verorasitteen ei haluta kasvavan ja ostovoima halutaan turvata.
Uudet päättäjät ovat siis tulevina vuosina ennennäkemättömien haasteiden edessä, kun koronavaurioita ryhdytään korjaamaan.
Kuntien on myös elinkeinopalveluillaan tuettava investointien kautta yrityksiä ja siten työpaikkojen syntymistä. Ilman niiden työpaikkoja ei ole myöskään julkisia palveluja.
Jos korona on jotain opettanut, niin sen, että etätyöstä on tullut pysyvä osa normaalia työelämää. Ja jotta tämä uusi normaali olisi mahdollista, olisi uusien kuntapäättäjien luotava omalta osaltaan perustaa sille, että paikasta riippumattomalle työlle ja työskentelytavoille luodaan uusia edellytyksiä aina silloin, kun työtehtävien luonne ja mahdollisuudet sen vain sallivat.
Etätyön hyödyt on laajasti tunnustettu. Siksi kuntienkin olisi tärkeää vahvistaa etätyöskentelyn toteuttamisen edellytyksiä mm. nopeilla tieto- ja joukkoliikenneyhteyksillä. Niillä mahdollistettaisiin ns. monipaikkainen työ, joka antaisi työntekijöille aiempaa paremman mahdollisuuden ja vapauden sovittaa työntekonsa asuinpaikasta riippumatta.
Jotta uusien kuntapäättäjien työt eivät loppuisi, kunnille ollaan luomassa uusi aktiivinen rooli työllisyyden parantamiseksi maaliskuun alussa 118 kunnassa alkaneella työllisyyden kuntakokeilulla. Se kestää kesäkuun loppuun 2023 saakka. Siinä yhdistetään valtion ja kuntien voimavaroja, osaamista ja palveluja pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi ja työllistämiseksi.
Jyty-lehdessä tutkija Ohto Kanninen varoittelee kuntakokeilun vaaroista. Hän katsoo, että kokeilun todellisen tavoitteen pitäisi olla työllistäminen, ei tilastoilla kikkailu. Hänen mielestään vääristävät kannustimet, kuten kunnille lankeava sakko pitkittyneestä työttömyydestä, voitaisiin hänen mielestään mahdollisesti poistaa.
Jos valmistelussa oleva sote- ja maakuntauudistus toteutuu suunnitellussa ajassa, tulevat kunnanvaltuutetut ovat päätöksenteon keskiössä monella tapaa. Onhan uudistus samalla myös historiallisen suuri liikkeen luovutus. Kuntapäättäjien tulee tietää, mitä palveluiden siirrosta hyvinvointialueille seuraa vuonna 2023.
Uudistuksen valmisteluvaiheessa henkilöstöedustajien ottaminen mukaan valmistelutyöryhmiin on ensiarvoisen tärkeää niin alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. Näin toimien on mahdollista turvata hyvinvointialueille siirtyvän sekä kuntiin jäävän henkilöstön asema muutostilanteessa. Henkilöstö on kuitenkin kuntapäättäjien paras tuki uudistuksen viemiseksi läpi hallitusti.
