Jo pidemmän aikaa tietyt työnantajien etujärjestöt ovat tavoitelleet työehtosopimusten korvaamista paikallisella, jopa työntekijätasoisella sopimisella. Työehtosopimusjärjestelmä on näille tahoille näyttäytynyt punaisena vaatteena, joka estää yritysten kilpailukyvyn. Ei niin kovin salattuna pyrkimyksenä on myös ollut vähentää ammattiliittojen mahdollisuuksia sopia asioista jäsentensä puolesta.
Monella työntekijälläkin on käsitys, että yksin saisi neuvoteltua paremmat tai ainakin vähintään samat työehdot kuin mitä työehtosopimukset tarjoavat. Usein tämä käsitys perustuu kuitenkin väärinymmärryksiin siitä, mitä Suomessa on säädetty lakitasoisesti ja mitä työehtosopimuksin.
Esimerkiksi palkallisia perhevapaita tai lomarahaa ei Suomen laki tunne, eikä sairausloman ajaltakaan makseta palkkaa kuin yhdeksältä päivältä. Myös säännöllisen palkkakehityksen turvaaminen saattaa osoittautua kovin hankalaksi yksin. Toki taru kertoo, että on olemassa työelämän kultapossukerholaisia, jotka voivat sanella omat työehtonsa, mutta heitä ihan tosielämässä kohtaa kyllä aika harvoin.
Aika usein yhdessä tekemällä saavuttaa parempia lopputuloksia kuin yksin.
Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välinen keskustelu on tiivistynyt juupas eipäs -väittelyyn, jossa molemmat osapuolet pitävät kynsin hampain kiinni omasta kannastaan. Olikin erittäin virkistävää kuunnella emeritusprofessori Matti Pohjolan luentoa työministeriön Suomen suunta -seminaarissa. Pohjola pohdiskeli järjestäytymisen vaikutusta yrityksen tuottavuuteen. Hän kertoi, että 2000-luvulla sekä järjestäytymisaste että työn tuottavuus ovat laskeneet. Näiden kahden yhteyttä on tutkittu vähän, mutta esimerkiksi Norjassa on todettu järjestäytymisasteen kasvulla olevan vahva, myönteinen yhteys yrityksen tuottavuuteen. Yhden prosenttiyksikön nousun järjestäytymisessä todettiin Norjassa nostavan yrityksen tuottavuutta 1,7–1,8 prosenttia.
Todella mielenkiintoista! Voisiko työntekijöiden järjestäytyminen ollakin kilpailuvaltti, joka on plussaa miinuksen sijaan – työnantajaleirissä kannattaa tätä totisesti miettiä. Jytyssä olemme korostaneet jo pitkään, että järjestäytyminen parantaa työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä ja yhteistoimintaa, sitouttaa ja vakauttaa.
Pohjola siteerasi luennossaan myös nobelisti Paul Romeria, joka on tuottavuuden kasvua käsitellessään todennut: ”My number-one recommendation is to invest in people” eli vapaasti käännettynä: sijoittakaa ihmisiin! Ihmiset tekevät yrityksen, ja hyvinvoivat ja sitoutuneet työntekijät ovat paras tae uusista innovaatioista ja tehokkaasta ja häiriöttömästä toiminnasta. Aika usein yhdessä tekemällä saavuttaa parempia lopputuloksia kuin yksin.
P.S. Pitkäaikainen edunvalvontajohtajamme Marja Lounasmaa siirtyi viettämään eläkepäiviä joulukuun alusta lukien. Haluan tässä vielä kiittää Mallaa vuosien hyvästä työtoveruudesta, mentoroinnista ja sparraamisesta! Samalla tervetuloa uudelle edunvalvontajohtajallemme Jukka Maarianvaaralle!
