Hallituksen kesäkuun alussa julkistettu ja suurella mielenkiinnolla odotettu neljäs lisätalousarvioesitys sai 5,5 miljardin euron megalomaanisella koollaan monet haukkomaan henkeään. Vastaavaa lisätalousarviota ei Suomessa ole aiemmin nähty.
Toimenpidekokonaisuus merkitsee valtion nettovelanoton lisääntymistä kuluvana vuonna 18,8 miljardilla eurolla. Se on velkaantumistahti, josta pitää olla enemmän kuin huolissaan.
Hallituksen lisätalousarviokokonaisuuteen kuuluu kuntia, kuntayhtymiä ja sairaanhoitopiirejä tukeva 1,4 miljardin euron tukipaketti. Se on hyvä alku, sillä niiden vastuulla on suuri määrä käytännön vastuuta nyt koronakriisin aikana ja myöhemminkin kansalaisille tarkoitetuissa palveluissa.
Valitettavasti tukipaketti jäi tavoitteisiin nähden edelleenkin liian pieneksi. Tarpeet kun olivat kuntatalousasiantuntijoiden mukaan 1,6–2,0 miljardin euron haarukassa. Myönteistä on toki se, että kehysriihessä huhtikuussa linjattu miljardin tukipaketti kuitenkin kasvoi.
Koronan aiheuttamasta ahdingosta kuntataloudelle kertoo kuntatalouskonsultointiyhtiö FCG Perlaconin tekemä laskelma, joka paljastaa (Kauppalehti 1.6.), että kuntien tulevista miljardituista huolimatta vuonna 2025 Suomen reilusta 300 kunnasta ainoastaan 30 kunnan talous on plussan puolella.
Se jo tiedetään nyt, että koronasta johtuvat kuntien vaikeudet eivät valitettavasti lopu kuluvaan vuoteen.
Perusongelma ennusteen mukaan viiden seuraavan vuoden aikana kunnissa on, että verotulot ovat putoamassa aikaisempiin vuosiin verrattuna dramaattisesti. Ja huono kehityssuunta ei koske vain pieniä kuntia vaan myös yhä suurempi joukko suurista kaupungeista Helsingistä lähtien on vajoamassa ennen kokemattomaan ahdinkoon.
Jos ja kun, kuten asiantuntijalaskelmat kertovat, Suomen bruttokansantuote putoaa tänä vuonna koronasta johtuen seitsemisen prosenttia, pienenevät kuntien verotulot lähes kaksi miljardia. Se vaatisi jo heti ensi vuonna kunnallisveroihin 0,7–1,3 prosenttiyksikön korotustasoa. Seuraavien vuosien osalta, suurimmissakin kaupungeissa, korotuspaineet liikkuvat pahimmillaan jo yli kahden prosenttiyksikön lukemissa. Ja valitettavasti talousongelmat heijastuvat yleensä ensimmäisenä yt-neuvotteluineen henkilöstöön.
Lisätalousarvion 770 miljoonan lisäys kuluvana vuonna peruspalveluiden järjestämiseen antaa lyhytaikaisen helpotuksen kunnille selvitä yli akuutista kriisistä. Helpotusta sairaanhoitopiireille tuo lisäksi 200 miljoonan euron tuki koronan aiheuttamien kustannusten ja alijäämien kompensointiin. Hyvää hallituksen esityksessä on myös se, että kuntien osuuteen yhteisöveron tuotosta on tulossa 10 prosenttiyksikön korotus. Se vähentää toki valtion tuloverokertymää hieman yli 400 miljoonalla eurolla tänä vuonna, mutta kasvattaa kuntien verotuloja vastaavasti.
Se jo tiedetään nyt, että koronasta johtuvat kuntien vaikeudet eivät valitettavasti lopu kuluvaan vuoteen. Vuoden 2021 talousarviota elokuussa valmistellessaan hallituksella on edessään uuden arvioinnin paikka kunnille suunnattavasta toimenpidekokonaisuudesta päätettäessä. Taloustilanteen tarkentuessa täytyy tuolloin olla valmius tarkastella elvytyksen määrää ja keinoja uudelleen kevään ja kesän koronakokemusten pohjalta.
