Hyvinvointi
04.09.2020

Työtä muokataan yhä useammin

Työkyky voi madaltua tai heikentyä milloin tahansa ja keneltä tahansa väliaikaisesti tai pitkäaikaisesti. Työurasta ei kuitenkaan tarvitse luopua, sillä työtä ja työolosuhteita on tavallisesti mahdollista muokata.

Teksti: UP/Tiina Tenkanen Kuvat: Pixabay



Työtä muokataan
työpaikoilla yhä enemmän työurien pidentämiseksi. Työn muokkaamisella estetään pitkiä sairauslomia, sairauksien pahenemisia ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Tutkimusten mukaan työn muokkauksen jälkeen työntekijät ovat tyytyväisempiä työhönsä ja kokevat työkykynsä paremmaksi.

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Nina Nevala toivoo työpaikkojen kulttuurin muuttuvan siten, että työntekijä voisi kertoa avoimesti tarpeestaan työn muokkaamiseen.

– Työntekijän pitäisi voida kertoa matalalla kynnyksellä muutoksista työssä jaksamisessaan. Ei siten, että hän venyttää jaksamistaan vuosikaudet ja ottaa asian puheeksi vasta sitten, kun on jo aivan piipussa, Nevala toteaa.

Työntekijän pitäisi voida kertoa matalalla kynnyksellä muutoksista työssä jaksamisessaan. Ei siten, että hän venyttää jaksamistaan vuosikaudet ja ottaa asian puheeksi vasta sitten, kun on jo aivan piipussa.

Hän muistuttaa, että ikääntymisen myötä jokainen tarvitsee enemmän aikaa palautumiseen. Myös pitkäaikaissairaudet, vammautumiset ja erilaiset elämäntilanteet voivat vaatia erityishuomiota.

Viime vuonna työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 20 300 henkilöä.

 

Muokkaus vaatii luottamusta

Nevala tähdentää johtamisen olevan avainasemassa, jotta työt saadaan järjestymään uudella tavalla. Työpaikan ilmapiiristä ja työntekijöiden keskinäisestä luottamuksesta riippuu, miten työn muokkaamiseen suhtaudutaan ja miten sitä käsitellään.

– Työpaikalla olisi hyvä olla ohjeet työn muokkaamiseen, samalla tavoin kuin varhaiseen puuttumiseen. Kehitämme parhaillaan työpaikoille työn muokkaamisen toimintamallia, Nevala kertoo.

Aloitteen työn muokkaamisesta voi tehdä työntekijä, hänen läheisensä, esimies tai työterveyshuolto. Esimiehen kanssa suunnitellaan, miten työtä käytännössä muokataan. Suunnittelussa voi ottaa yhteyttä myös omaan potilasjärjestöön, jossa on laajasti tietoa eri ammateissa tehdyistä ratkaisuista.

Muutokset on tärkeää tehdä yhdessä työntekijän kanssa.

Nevalan mukaan myös luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat olla mukana varmistamassa työn turvallisuutta.

– Muutokset on tärkeää tehdä yhdessä työntekijän kanssa, Nevala toteaa.

Parhaat oivallukset työn muokkaamisesta Nevala kehottaa kirjaamaan henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon tietoihin.

 

Kaikkia töitä ei voi muokata

Asiantuntijatyössä ja palvelualoilla pystytään Nevalan mukaan tekemään paljonkin mukautuksia, mutta on ammatteja, joissa työtä ei voi muokata.

– Lentäjän, sukeltajan tai pelastajan työssä ei voi tehdä muutoksia, ei ainakaan suuria, Nevala tähdentää.

Vuorotyössä voi tehdä työvuorojärjestelyjä, jos yötyö ei sovi työntekijälle.

– Korkealla työskentelyä ja yksin työskentelyä pitäisi välttää ainakin diabeteksen kanssa. Se on työn organisointia ja ammatinvalintaa, Nevala toteaa.

 

Työaikajoustoilla kevennystä

Kansainvälisesti eniten käytettyjä työn muokkauksen keinoja ovat Nevalan mukaan järjestelyt työajoissa, työn sisällössä ja työympäristössä. Lisäksi työtä voidaan muokata teknologian ja muiden työntekijöiden avun turvin sekä työmatkajärjestelyin.

Lyhennetty työaika ja etätyömahdollisuus ovat tavallisimpia työn muokkauksia.

– Lyhennetty työaika ja etätyömahdollisuus ovat tavallisimpia työn muokkauksia. Myös työn oikeanlaisella tauotuksella ja erilaisilla työaikajoustoilla voidaan keventää työtä. Elämän kriisit, kuten läheisen poismeno, voivat aiheuttaa työn muokkaamisen tarvetta. Nevala ehdottaa, että esimerkiksi suruaikana asiakaspalvelussa toimiva voisi siirtyä väliaikaisesti toisenlaisiin tehtäviin.

Erityisesti korona-aikana on huomattu, että omaisen tai lapsen hoitaminen vaatii uudenlaista työn organisointia.

Tekniset apuvälineet helpottavat

Tekniset apuvälineet auttavat työntekijää selviytymään työstään itsenäisesti. Esimerkiksi kuulonaleneman kanssa pärjää, kun toimitiloissa on hyvä akustiikka sekä suurissa tilaisuuksissa käytetään äänenvahvistusta sekä siirretään ääntä induktiosilmukalla suoraan kuulokojeeseen. Heikkokuuloiselle sähköpostin käyttö on helpompaa kuin  puhelintyöskentely.

– Työtä voidaan helpottaa myös sopimalla hyvistä kommunikaatiotavoista. Esimerkiksi etäneuvotteluissa puhutaan vain yksi kerrallaan, Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen neuvoo.

Myös heikkonäköiset hyötyvät teknisistä ratkaisuista, esimerkiksi paremmasta valaistuksesta ja tietoteknisistä sovelluksista, kuten ruudunlukuohjelmasta tai suurennusnäytöstä.

 

Ilmapiiri muokkaukseen

Suuri osa sairauspoissaoloista johtuu selkäsairauksista. Selkäkipu on selkäsairauksien yleisin oire, jonka takia hakeudutaan lääkäriin. Vuonna 2019 Kela maksoi selkäsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä lähes 18 000 henkilölle.

Esimerkiksi huono työilmapiiri ja stressi lisäävät selkäkivun riskiä.

– Selkäkipuun vaikuttavat fyysiset tekijät, mutta myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Esimerkiksi huono työilmapiiri ja stressi lisäävät selkäkivun riskiä, selkäneuvonnan neuvontakoordinaattori Maria Sihvola Selkäliitosta toteaa.

Nina Nevalan mukaan selkäkipuisen työtä voitaisiin muokata esimerkiksi niin, että istumista, seisomista ja liikkumista vuorotellaan.

– Myös tekniset apuvälineet, kuten sähköpöytä auttavat jaksamaan työssä.

Muutoksiin voi saada tukea

Työterveyslaitoksen Nina Nevalan mukaan työn muokkausta tehdään yhä enemmän. Tilastoja aiheesta ei ole, mutta esimerkiksi osasairauspäivärahan käyttö on lisääntynyt ja sen kautta työhönpaluu.

– Osasairauspäivärahan käytöstä voi päätellä, että työssä on tehty ainakin työaikaan ja työn organisointiin liittyviä muokkauksia, sillä päivärahan saamiseksi voi tehdä vain puolet työajasta.

Nevala muistuttaa, että useasti työn muokkaaminen ei aiheuta työnantajalle kuluja.

TE-toimisto voi anomuksesta maksaa työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea työvälineiden hankintaan tai työpaikan muutostöihin, jotka poikkeavat normaalista työolojen kehittämisestä. Myös toisen henkilön antamasta avusta voi saada korvausta. Työssä tarvittavia apuvälineitä voi myöntää Kela, terveydenhuolto tai työeläkeyhtiö.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.