Hyvinvointi
20.06.2019

Ketkä nuorista syrjäytyvät?

Syrjäytyneitä nuoria on eri laskelmien mukaan 60 000–70 000. Tutkimusten mukaan heistä 60 prosenttia pääsee työ- tai opiskelu-uralle viiden vuoden sisällä, mutta osa syrjäytyy entistä syvemmin.

Teksti: UP/BIRGITTA SUORSA Kuvat: DAVID AUSSERHOFER

Mitä syrjäytyminen käytännössä tarkoittaa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tiina Ristikari?

– Syrjäytymiseen ei ole yhtä ainoaa määritelmää. Siihen ajatellaan kuuluvan pitkäaikaista, useamman vuoden kestävää työn ja koulutuksen ulkopuolella olemista sekä näköalattomuutta tai osattomuuden tunnetta. Toisinaan syrjäytymiseen liitetään ahdistusta tai mielenterveyden ongelmia, jotka voivat aiheutua talous- tai työtilanteesta.

Ketkä syrjäytyvät helpommin?

– Vailla toisen asteen tutkintoa olevat, pitkään työttömänä olleet nuoret eivät hyötyneet viimeisestä nousukaudesta. Työpaikoilla vaaditaan hyvinkin korkeaa koulutusta ja erityisosaamista.

Mitkä kaikki pitää laskea syrjäytymisen kustannuksiin?

– Kaikki menetetyt verotulot työtuloista, kaikki etuuskustannukset työmarkkinatuesta, toimeentulotuesta, asumistuesta jne. Samaan aikaan tämä joukko on monien erilaisten palvelujen suurkuluttajia. Monella on taustalla lastensuojelua, sitten voi olla rikollisuutta, mielenterveysongelmia tai somaattisia sairauksia.

Kuinka näitä nuoria autetaan?

– Samoja nuoria on yritetty auttaa monessa eri palvelussa, mutta yleensä pitkän tähtäimen näköala puuttuu. Lisäksi puuttuu palvelu, jossa lähdettäisiin rakentamaan nuoren kanssa toimivaa arkea, vuorokausirytmistä alkaen.

– Usein nämä nuoret eivät saa mielenterveyden tukipalveluissa riittävästi apua. Monella on neuropsykiatrisia oireita, esimerkiksi ADHD-häiriö.

Missä iässä syrjäytymisriskit ovat suurimmat?

– Ensimmäiset merkit riskeistä näkyvät alle yksivuotiailla. Silloin on paljon lastensuojelutoimenpiteitä, koska vanhemmilla on mielenterveys- ja talousongelmia, kouluttamattomuutta, pitkittynyttä työelämän ulkopuolisuutta. Lastensuojelutapaukset saataisiin vähennettyä puoleen, jos perheet saisivat intensiivistä kotiin tuotua tukea.

– Toinen lastensuojelun sijoituspiikki tulee lasten teini-iässä. Nuoret eivät käy koulussa, ja heillä voi olla väkivaltaisuutta, päihteidenkäyttöä, rikollisuutta. Tässä kohtaa nuoret tarvitsevat intensiivistä tukea, johon pitäisi keksiä uusia innovaatioita ja toimintamalleja.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.