Ajankohtaista
21.06.2023

Lisähuomiota sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuteen

Setan pääsihteeri peräänkuuluttaa monimuotoi­suuden arvostusta

Työyhteisö, jossa jokainen voi olla oma itsensä, on valtava voimavara, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo. Hänestä sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuudesta työpaikoilla ei puhuta riittävästi.

Teksti: Eija Kallioniemi Kuvat: Matti Matikainen
Seta ry:n pääsihteeri Kerttu Tarjamo toivoo ammattiliittojen päivittävän työehtosopimusten tekstimuotoiluja läheissuhteista. Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet eivät nyt välttämättä mahdu niihin.

Seta ry:n vuosi alkoi parhaalla mahdollisella tavalla, kun eduskunta hyväksyi translain. Lain myötä sukupuolen juridiseen vahvistamiseen ei tarvita enää lääkärintodistusta. Transihmiset saavat päättää itse elämästään.

– Järjestöt ja muut kansalaistoimijat, kuten me Setassa, tekivät vuosia töitä sen läpimenon puolesta. Omalla työpöydälläni asia oli lähes päivittäin viimeiset seitsemän vuotta, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.

Hänestä lain läpimeno osoittaa, että asiat paranevat tekemällä.

– Toisaalta viime vuosi Euroopassa oli väkivaltaisin vuosi sateenkaari-ihmisille kymmeneen vuoteen.

Viime vuosi Euroopassa oli väkivaltaisin vuosi sateenkaari-ihmisille kymmeneen vuoteen.

Tarjamo johtaa Setan poliittista vaikuttamista ja vastaa järjestön toiminnasta. Järjestön tietotaidolle seksuaalisuuden suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta on nyt kovasti kysyntää.

Yhä moninaisemmat tahot yrityksistä järjestöihin haluavat vahvistaa osaamistaan. Esimerkiksi sateenkaariteemat liikunnassa ja urheilussa ovat nousseet relevanteiksi erityisesti sukupuolen moninaisuuden osalta, hän kertoo.

 

Voinko kertoa työpaikalla?

Vaikka sateenkaari-ihmiset ovat aiempaa enemmän esillä, Tarjamon mielestä heidän yhdenvertaisuudestaan työpaikoilla puhutaan yhä aika vähän. Tämä aiheuttaa näkymättömyyttä.

– Kun sateenkaari-ihminen menee uuteen työpaikkaan, hän pohtii tarkkaan, voiko kertoa itsestään, puolisostaan ja perheestään. On paljon normeja, jotka liittyvät niin sukupuoleen, parisuhteisiin kuin perheisiin, Tarjamo selvittää.

Sateenkaari-ihminen seuraa ja kuulostelee, miten työnantaja toimii. Edistetäänkö yhdenvertaisuutta? Huomioidaanko vähemmistöjen tarpeita? Rohkaisevaa voi olla se, että työnantaja kertoo, miten työpaikalla puututaan mahdolliseen syrjintään.

Tarjamo uskoo Suomessa ajateltavan, ettei täällä syrjitä ketään, koska otsikoissa ei näy räikeitä syrjintätapauksia. Toisaalta homoseksuaalisuuden kriminalisointi purettiin vasta vuonna 1971, ja sairaus se oli vuoteen 1981 asti.

– Niillä on kamalan pitkät varjot.

Pääministeripuolueella on velvollisuus osoittaa, pitääkö Suomi kiinni ihmisoikeuksia edistävästä politiikasta ja toiminnasta, Kerttu Tarjamo evästää uutta hallitusta.

Hän huomauttaa, että työnantajalla on lainmukainen velvollisuus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Johdolla on vastuu ymmärtää, että ihmisissä on moninaisuutta riippumatta siitä, tunnistetaanko sitä työpaikalla.

– Ylimmän johdon kuuluu huolehtia, että organisaatiossa puretaan esteitä, jotta ihmiset voivat olla oma itsensä. On velvollisuus selvittää tarpeet ja se, mitä pitäisi kehittää. Siinä toivottavasti osallistetaan koko työyhteisö.

Homo- tai transvitsien laukominen on Tarjamon mukaan tyypillisintä työyhteisössä koettua syrjintää.

– Työnantajalla on erityinen velvollisuus varmistaa, että sellaista häirintää ei sallita, joskin kuka tahansa työntekijä voi sanoa, että ”tällainen keskustelu ei kuulu tänne”.

Kun sateenkaari-ihminen menee uuteen työpaikkaan, hän pohtii tarkkaan, voiko kertoa itsestään, puolisostaan ja perheestään.

EU:n perusoikeusviraston tuoreimmassa tutkimuksessa (2020) yhteensä 14 prosenttia suomalaisista sateenkaarivastaajista kertoi kokeneensa syrjintää työtä hakiessaan tai työpaikalla edeltäneen vuoden aikana, transihmisiksi tai intersukupuolisiksi itsensä määrittelevistä luku oli 30 prosenttia.

Tarjamo näkee, että työyhteisö, jossa jokainen voi olla oma itsensä, on valtava voimavara.

– Kun ihmiset näkevät, että moninaisuutta arvostetaan ja edistetään, se luo hyvää turvallisuutta ja tuottaa hyvää kaikille.

 

Koulutusta ja tekstihiontaa

Jotta ammattiliitot voivat tukea kaikkia jäseniään, Tarjamon mielestä se edellyttää sitä, että ne tunnistavat ihmisen moninaisuuden.

– On ammattiliittoja, joissa on lisätty tietoisuutta ja pyritty antamaan luottamushenkilöille koulutusta, mutta tätä voisi olla enemmän, hän näkee.

Tärkeintä Tarjamosta olisi, että luottamushenkilöt tunnistavat häirinnän ja syrjinnän ja osaavat antaa neuvoja. Koska usein on kysymys elannosta, sateenkaari-ihmiselle voi olla iso kynnys nostaa ongelmia pöydälle.

Tarjamo toivoo, että ammattiliitot päivittäisivät työehtosopimusten kieltä esimerkiksi läheissuhteisiin liittyvissä sopimusteksteissä.

– On listauksia siitä, mitä katsotaan perheeksi. Entä jos sateenkaari-ihmisen perhesuhteet eivät mahdu niihin? Ei lapsen sairaus ole sen pienempi asia, jos työntekijällä ei ole lain tunnustusta vanhemmuudestaan.

On listauksia siitä, mitä katsotaan perheeksi. Entä jos sateenkaari-ihmisen perhesuhteet eivät mahdu niihin?

Entä minkälaisissa tilanteissa voi pitää tilapäisiä vapaita? Sukupuoltaan korjaava tarvitsee sairauslomapäiviä tai mahdollisesti lyhempiä poissaoloja töistä.

– Meille saattaa tulla soitto ihmiseltä, joka on sukupuolen korjauksen jälkeen käyttänyt naisten pukuhuonetta. Muut naiset ovat alkaneet karttaa häntä. Selkeästi asiaa olisi pitänyt käsitellä etukäteen työpaikalla.

Yhteentörmäyksiä sattuu termienkin käytössä. Setan nettisivuilta, samoin THL:ltä, löytyy avuksi seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden sanastoja.

– Voi kysyä, ”miten haluat, että kutsun sinua?”

– Ei tarvitse hermostua, jos kielenkäytöstä huomautetaan. Voi pyytää anteeksi ja korjata toimintaansa. Jos osoittaa, ettei ole kuunnellut, se turhauttaa sateenkaari-ihmisiä ja kertoo kunnioituksen puutteesta, Tarjamo ohjaa.

Kerttu Tarjamon mukaan tärkeintä olisi, että luottamushenkilöt tunnistavat häirinnän ja syrjinnän ja osaavat antaa neuvoja. Koska usein on kysymys elannosta, sateenkaari-ihmiselle voi olla iso kynnys nostaa ongelmia pöydälle.

Pian marssitaan taas

Tätä haastattelua tehtäessä ei ollut täysin selvää, syntyykö uusi hallitus kokoomuksen, perussuomalaisten, Rkp:n ja kristillisdemokraattien kesken.

Siihen Tarjamolla liittyy huolia. Hän katsoo, etteivät perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit toimi sateenkaari-ihmisten oikeuksien puolesta.

– Miten vähemmistöihin liittyvää politiikkaa tehdään? Ovatko mitkään edistysaskeleet mahdollisia lainsäädännössä? Tarjamo kysyy.

Ajattelen, että pääministeripuolueella on velvollisuus osoittaa, pitääkö Suomi kiinni ihmisoikeuksia edistävästä politiikasta ja toiminnasta.

Vaikka Helsinki Pride -yhteisö lopulta kelpuutti vain osan kokoomusjärjestöistä kumppaneikseen kesän tapahtumaansa, Seta ry kohdistaa tässä hallituspohjassa odotuksensa nimenomaan kokoomukseen ja Rkp:hen.

– Näissä kahdessa on ihmisoikeusmyönteisiä edustajia. Ajattelen, että pääministeripuolueella on velvollisuus osoittaa, pitääkö Suomi kiinni ihmisoikeuksia edistävästä politiikasta ja toiminnasta.

Translain uudistamisen yhteydessä transihmisten vastustus oli äänekästä, ja huhtikuussa nousi kohu Draq Kids -dokumentin poisvedosta. Tarjamo odottaa näiden näkyvän kesän Pride-kulkueissa aiempaa vahvempana poliittisena viestinä.

– Draq Kids -kohussa ei ollut kyse lasten suojelemisesta vaan sateenkaari-ihmisiin kohdistuvasta vihasta, hän näkee.

Kerttu Tarjamo on osallistunut Pride-tapahtumiin parikymmentä vuotta, joko marssijana, vapaaehtoistyöntekijänä tai tapahtuman vetäjänä.

Helsinki Pride -yhteisön järjestämä Helsinki Pride 2023 sai ennätysmäärän yhteistyökumppaneita. Tarjamo toivoo, että niiden mukanaolo ei näy vain ”Rakkaus on rakkautta” -ajatuksena, vaan viestinä, että jokainen saa olla näkyvillä.

– Ajattelen, että tahtotilan näyttäminen voi olla ensimmäinen askel. Meillä on oikeutus kysyä, miten se näkyy heidän omassa toiminnassaan?

Kulkueet marssivat 1. heinäkuuta. Tarjamo on osallistunut Pride-tapahtumiin parikymmentä vuotta, joko marssijana, vapaaehtoistyöntekijänä tai tapahtuman vetäjänä.

Hänestä sykähdyttävintä on ollut nähdä katujen varsilla heitä, jotka syystä tai toisesta eivät uskalla tulla mukaan.

– He taputtavat tai osoittavat muulla tavalla, miten tärkeä asia heille on.

Myös Ammattiliitto Jyty on osallistunut Helsinki Prideen useana vuonna ja on nytkin mukana yhdessä muiden ammattiliittojen kanssa.

Myös Ammattiliitto Jyty on osallistunut Helsinki Prideen useana vuonna ja on nytkin mukana yhdessä muiden ammattiliittojen kanssa.

Ensi vuoden toukokuussa Seta ry täyttää 50 vuotta.

Tarjamo uskoo sen näkyvän pitkin ensi vuotta, vaikka yksityiskohtia ei ole ehditty alkaa suunnitella.

– On aika juhlia! Näen merkkipäivän ensi sijassa ihmisten tekemisen halun ja sateenkaarikentän moninaisuuden juhlana.

Kerttu Tarjamo

❶ Helsinkiläinen Seta ry:n pääsihteeri 2015–.

❷ Toimi erityisasiantuntijana Euroopan neuvostossa Strasbourgissa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli- identiteetin yksikössä 2013–2015, Suomen historian tutkijana ja opettajana Jyväskylän yliopistossa 2000–2010.

❸ Filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta (2000).

❹ Vapaa-ajalla juoksee ja ui sekä lukee. Twitterissä: @tarjamo

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.