Tämä tuntui hyvin luontevalta siirtymältä, sanoo politiikan tutkijana yli 30 vuotta toiminut Sami Borg uudesta pestistään.
Borg aloitti syyskuussa Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKSin tutkimuspäällikkönä. Säätiö rahoittaa kuntia palvelevaa tutkimusta. Borg hyppäsi liikkuvaan junaan ja saikin heti alkaa valmistella joulukuun apurahapäätöksiä.
Urasiirtymä oli Borgista luonteva siksi, että hän on työskennellyt suurimman osan urastaan tutkimuksen tukipalveluissa, erityisesti Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtajana Tampereella. Hallintopainotteisen rupeaman jälkeen hän halusi tehdä töitä opiskelijoiden kanssa, joten hän tutki ja opetti Tampereen yliopistossa edelliset puolenkymmentä vuotta.
– Vasta viisikymppisenä pääsin moodiin, jossa pidetään luentoja yliopisto-opiskelijoille, Borg naurahtaa.
Tutkimusapurahoihin Borgilla oli jo tuntumaa paitsi rahan jakajana, myös niistä lausuntojen antajana kuin hakijanakin. Borgin työtä on valmistella apurahahakemusten päätösesitykset KAKSin hallitukselle.
Borg työskentelee Helsingissä tiistaista torstaihin ja muun osan viikkoa kotikaupungissaan Tampereella.
Jakovara puoli miljoonaa
KAKS myöntää tutkimusapurahoja noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Kyse on pääomatuotoista jaettavasta rahasta. Korkojen lasku tuntuu, sillä jaettavaa oli vielä 2010-luvun alussa lähes miljoona euroa. Apurahoja jaetaan kahdesti vuodessa.
Viime vuosina KAKS on rahoittanut kahdesti vuodessa pari yliopistojen tutkimushanketta, puolen tusinaa väitöskirjatutkimusta, matkoja, pro graduja ja tukenut julkaisuja.
Kuntien tehtäväkenttä muuttuu radikaalisti vuodenvaihteessa, kun sote- ja pelastuspalvelut siirtyvät kunnista hyvinvointialueille.
– Sote- ja pelastusaloja tutkivat voivat edelleen hakea KAKSilta rahaa, Borg kuitenkin korostaa.
Tutkijana sanon, että myös tutkijoiden ja tutkimusta tuottavien tahojen pitää katsoa peiliin. Liian usein viestit on puettu tieteelliseen jargoniin, joka ei ole kovin helposti ymmärrettävissä.
Borg perustelee tätä sillä, että sotepalvelut pysyvät keskeisinä julkisina palveluina. Kunnat tarjoavat yhä ennaltaehkäiseviä palveluja, ja kuntien on yhä ajettava kuntalaisten etuja.
– Totta kai muutosta, kuntien suhdetta hyvinvointialueisiin ja yhteistyötä tai sen toimimattomuutta pitää seurata systemaattisesti. Miten iso muutos vaikuttaa kuntien toimintaan? Miten se vaikuttaa kuntien johtamiseen, kun kuntien budjetit pienenevät? Borg luettelee esimerkkejä.
Lisäksi koulutus ja varhaiskasvatus ovat kunnallisesti olennaisia teemoja, joista KAKS näkisi mielellään lisää apurahahakemuksia.
Lähtökohta KAKSin rahanjaossa on se, että tutkimuksen pitää kehittää kuntien toimintaa. Merkitys kehitykselle pitää perustella.
– Toivomme, että KAKSin rahoittamassa tutkimuksessa käsiteltäisiin yhteiskunnallisesti relevantteja kysymyksiä, ja että ne herättäisivät keskustelua omilla erityisaloillaan.
Borg uskoo vahvasti, että tutkimukseen tukeutuminen edistää kunnan viestin perillemenoa niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.
– Tutkijana sanon, että myös tutkijoiden ja tutkimusta tuottavien tahojen pitää katsoa peiliin. Liian usein viestit on puettu tieteelliseen jargoniin, joka ei ole kovin helposti ymmärrettävissä.
Mitä kansa miettii?
KAKS tuottaa säännöllisesti kyselytutkimuksiin perustuvia Ilmapuntari-raportteja. Se on säätiön tapa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja Borg pitää sitä tärkeänä. Juuri kyselytutkimukset ja mielipidemittaukset ovat olleet Borgin työuran leipälaji.
– Tarvitaan yleistä tietoa siitä, mitä mieltä kansalaiset ovat erilaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja kuntien toiminnan kannalta merkittävistä aiheista. Tarvitaan toimijoita, jotka herättelevät, hän sanoo.
Lisäksi KAKS on monitoroinut kuntajohtajien, kunnallisten luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden mielipiteitä siitä, miten maa makaa sekä järjestänyt seminaareja.
Miten maa makaa juuri nyt?
– Ei tässä voi huokaista helpotuksesta. Ratkaistavana on isoja haasteita sekä valtiollisella tasolla että yksittäisissä kunnissa, Borg vastaa.
Ei tässä voi huokaista helpotuksesta. Ratkaistavana on isoja haasteita sekä valtiollisella tasolla että yksittäisissä kunnissa.
Hyvinvointialueuudistus ja julkisen talouden pelivara ovat vaikea yhdistelmä. Energiakriisi vaikuttaa eri tavalla eri kuntiin. Lisäksi väki pakkautuu yhä kasvukeskuksiin, ja tilanne on monissa kunnissa vaikea, kun niiden väestörakenne vinoutuu.
– Tuulivoimaa omistavilla ja sitä valmistelevilla kunnilla ainakin keskipitkän aikavälin näkymät ovat kohtuullisen hyvät. Sitten on Itä-Suomen kuntia, joiden talous sakkaa: niissä on aiemmin tukeuduttu myös Venäjältä tulevaan kulutukseen.
Borg pitää kummallisena, jos monet viime aikojen kriisit eivät innosta suomalaisia äänestämään kevään eduskuntavaaleissa.
– Voidaan olla kohtuullisen tyytyväisiä, jos äänestysprosentissa päästään yli 70 prosentin, mutta olisi mainiota, jos se nousisi 73–74:ään, Borg toivoo.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 72,1. Eniten nousi alle 25-vuotiaiden äänestysprosentti, jopa 8,2 prosenttia.
Ei veikkaa vaalivoittajaa
Borgista kuulee, että vaalit kiinnostavat häntä. Hän istuu jälleen Ylen vaalistudiossa eduskuntavaali-iltana 2. huhtikuuta.
Alun perin tamperelainen professori Risto Sänkiaho houkutteli nuorta Borgia tekemään vuoden 1991 eduskuntavaaleista tutkimusta, ja se tie vei mennessään. Sänkiaho tiesi Borgin osaavan käsitellä tutkimusaineistoja tietokoneella.
– Moni luulee, että tulin siihen isäni Olavi Borgin kautta, mutta ei se niin mennyt, Borg korjaa.
Ylen vaaliasiantuntija Borgista tuli toisen tamperelaisprofessorin Pertti Pesosen jalanjälkiä. Alkuun he olivat studiossa yhtä aikaa. Borg aloitti Ylellä 1994, ensin radiossa ja vuodesta 1999 lähtien televisiossa.
Väitöskirjansakin Borg teki kansalaisten äänestämisen ja äänestämättä jättämisen perusteista.
– Kaksi kuntavaalitutkimusta olen tehnyt KAKSin apurahoilla, ja ensi vuoden alussa ilmestyy vielä tutkimus aluevaaleista.
Eduskuntavaalit näyttävät Borgin silmissä erittäin kiinnostavilta, mutta tavoilleen uskollisena hän ei veikkaa julkisesti kärkipuolueiden järjestystä. Vaalitaistelusta hän ennustaa kuumaa.
– Minulla ei ole tutkijana tarvetta ennustaa. Kannattaa katsoa puolueiden viimeisimpiä kannatusmittauksia. Ne kertovat mittaushetken tilanteen, niihin voi luottaa. Paljon ehtii tapahtua vielä ennen vaaleja, Borg arvelee.
Ohjelmaa omasta takaa
Syyskuussa Borg oli vieraana Ylen suositussa Elämäni biisi -ohjelmassa, jossa hän paljastui niin musiikin suurkuluttajaksi kuin romantikoksikin. Aamuvirkun Borgin mielipuuhaa on kuunnella yhdysvaltalaista Kelly Clarksonia ja tämän hittiä Because of You.
– Ihan järkyttävän taitava tekninen laulaja, mahtava tunteen välittäjä, Borg kuvaili tv-ohjelmassa.
Borg ilahtui kutsusta ohjelmaan ja sai hyvää palautetta. Formaatti on hänestä loistava.
Omaa musaa olen tehnyt plakkariin satakunta kappaletta. Tituleeraan itseäni merkkipäivälaulajana.
Borg itsekin laulaa ja soittaa kitaraa sekä säveltää.
– Omaa musaa olen tehnyt plakkariin satakunta kappaletta. Tituleeraan itseäni merkkipäivälaulajana, Borg kertoo ja oli myös haastatteluviikolla menossa esiintymään kahden kaverinsa 60-vuotisjuhliin.
Puoliso soittaa poikkihuilua, ja lähes jokainen viidestä lapsesta soittaa jotakin: valikoimassa on niin kitaraa, lyömäsoittimia kuin konserttikanneltakin, ja ryhmän täydentää basistivävy.
– Musiikki rentouttaa ja tuottaa iloa. Perhe- ja sukujuhlissa on mukavaa, että ohjelmaa on omasta takaa. Jouluna laulamme tietysti joululauluja.
