Järjestävät tahot olivat JAU (JHL ja Jyty) ja JUKO (35 akavalaista liittoa lääkäreistä opettajiin). Juontajaksi hankittu mediapersoona Ina Mikkola oli nappivalinta. Hän hehkui lämpöä ja energiaa, jota tarvittiinkin tuulessa ja tuiskussa. Hän sai ihmiset liikkumaan ja huutamaan hyvän asian puolesta.
Maailman onnellisin maa
Järjestöjohtajista olivat äänessä Jytyn Jonna Voima, JUKOn Olli Luukkainen ja JHL:n Päivi Niemi-Laine. Johtajat peräänkuuluttivat kuntatyölle arvostusta ja reiluja palkankorotuksia tämän työn tekijöille.
– Suomi on valittu viisi kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi. Miksi? Siksi, että te – kaikki kuntatyön tekijät – teette joka päivä ihmisten arjesta hyvän. Kiitos kuuluu juuri teille, nosti Jonna Voima tunnelmaa.
Hän totesi vielä, että Jytyn viesti päättäjille on: kaikille kunnan ammattiryhmille pitää saada reilu korotus, vaikka sitten useamman vuoden kestävän palkkaohjelman kautta.
– Hienoa, että olette tulleet tänne torille. Viestimme on, että kannattaa kuulua ammattiliittoon. Työnantaja ei anna meille mitään ilman painostusta, Voima toteaa.
Mikään ei tule helposti
Miltä Senaatintorin tunnelma vaikuttaa, Jyty Metropolin puheenjohtaja Kaisa Soininen?
– Hyvältä tuntuu. Ja tuiskuinen sää kertoo perusasian: mikään päämäärä ei tule helposti edunvalvonnassa.
Soininen neuvottelee juuri lakkorajoista työnantajan kanssa. Hengen ja terveyden vaarantumiseen vedoten työnantaja haluaa mahdollisimman paljon väkeä töihin.
– Esimerkiksi uimahallit halutaan sillä perusteella pitää auki. Vähän on kaukaa haettua, huokaa Soininen.
Viestimme on, että kannattaa kuulua ammattiliittoon. Työnantaja ei anna meille mitään ilman painostusta
Miten torin tunnelman kokee Jyty Metropolin kasvatuksen ja koulutuksen toimialueen pääluottamusmies Kirsi Jaakkola?
– Hyvä meininki. Paljon on tullut väkeä paikalle huonosta ilmasta huolimatta, sanoo Jaakkola, jolla on yli 30 vuoden kokemus lasten hoidosta leikkipuistoissa.
Sosiaalikasvattaja Jaakkola kiittelee kokemustaan ulkotöistä. Äänenkäyttö ja kyltin kantaminen talvisemmassakin säässä sujuu.
Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialueen pääluottamusmies Antti Pajala pitää vihreää Jyty-kylttiä ansiokkaasti koholla. Muun muassa nuorisotoimen, kirjastojen, museoiden ja vapaa-ajan kunnan työntekijöitä edustava Pajala toteaa, että kirjastojen pahin palkkakurjuus on saatu viimeisen 15 vuoden aikana selätettyä.
– Kaikille tarvitaan reilut korotukset. Mutta tällä hetkellä pahimmassa kuopassa ovat museoalan työntekijät.
Musiikkimiehenä Pajala (Vox Urbana -kuoron tenori) odotti Jonna Tervonmaan ja Palefacen esityksiä innolla.
HUS:n koordinoiva pääluottamusmies Anne Siivonen edustaa noin tuhatta jytyläistä. Hän kiittelee torin tunnelmaa.
– Hienoa nähdä näin paljon jytyläisiä ja muidenkin liittojen jäseniä vaatimassa arvostusta ja oikeudenmukaista liksaa, Siivonen sanoo.
Arjen työstä päätoiminen pääluottamusmies toteaa, että hän on palveluammatissa. Aikaisemmin hän oli toimistosihteeri, mutta pääluottamusmiehen työ on erilaista palvelua.
– Pyrin siihen, että vaikka asiat ovat usein ikäviä – ihminen saa varoituksen tai vastaavaa – niin jokaiselle työntekijälle jää myönteinen kuva asioimisesta pääluottamusmiehen kanssa, Anne Siivonen sanoo.
Saramo ja Paleface jyräsivät
Valtiovallan tervehdyksen toi mieltään osoittaville kuntatyöntekijöille ministeri Sirpa Paatero. Hän kertoi kuuluneensa aikaisemmin kunnan alan ammattiliittoon ja kiitteli huonoa säätä uhmaavia mielenosoittajia.
Suurimmat aplodit poliitikoista sai vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo. Opetusministerinäkin äitiysloman sijaisena toiminut Saramo osasi parhaiten sanoittaa torille kokoontuneiden ihmisten tunnelmat.
Mitä sanoo Jyty-raati: kuka oli paras puhuja, mikä oli paras esitys ja osuiko pukeutuminen oikeaan sään mukaisesti?
– Paras puhuja oli ilman muuta Saramo. Hän aisti parhaiten ihmisten mielialan, toteaa Antti Pajala.
Muut jytyläiset ovat samoilla linjoilla.
– Esiintyvistä paras oli Paleface. Hän osasi asettua meidän puolelle, Kirsi Jaakkola sanoo muidenkin puolesta.
Entä se pukeutuminen haastavassa säässä?
– Muuten meni nappiin, mutta rukkaset unohtuivat kotiin, Kaisa Soininen toteaa.
Samoilla linjoilla on Antti Pajala.
– Sormikkaat olivat vähän liian vähän, kun täytyi pitää puuskaisessa tuulessa Jyty-kylttiä ylhäällä, ettei se osunut kehenkään toiseen mielenosoittajaan.
Kirsi Jaakkolalla on niin rautainen kokemus ulkona työskentelystä, joten hänen pukeutumisensa onnistui kaikilta osin.
Entä sitten yleisömäärä. Puoli torillista oli väkeä, mutta kysytäänpä asiaa kokeneelta mielenosoitusten seuraajalta. Poliisiauton ikkuna avautuu. Mitä, yleisömääräkö?
– Tuota noin, useita satoja sanoisin, vanhempi konstaapeli toteaa.
