Ajankohtaista
24.09.2020

Rakenna, älä revi!

Katleena Kortesuon neuvot vaikuttajan some-viestintään

Mitä luottamustoimeen valitun kannattaa tehdä ja olla tekemättä sosiaalisessa mediassa? Viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo kertoo fiksut tavat.

Teksti: Eija Kallioniemi Kuvat: Pekka Sipola
Katleena Kortesuo on itse aktiivisin Facebookissa, jossa hän kertoo arjestaan, mutta rajaa pois perheen, parisuhteen, rahan ja terveyden. Twitterissä hänellä on noin 19 000 seuraajaa.

Luottamustehtävään valitulla ei oikein ole edes varaa pysyä poissa sosiaalisesta mediasta, väittää hämeenlinnalainen viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo.

– Somea tarvitaan kahteen asiaan: airoiksi veneeseen eli ohjaamaan keskustelun suuntaa kriisimyrskyssä sekä kaukoputkeksi eli seuraamaan hiljaisia signaaleja.

Jyty-lehti pyysi Kortesuolta neuvoja luottamushenkilön – olipa tämä liittovaltuutettu, pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu – järkevään toimintaan somessa.

 

Et ole enää yksityishenkilö

Luottamushenkilön roolissa toimiva ei ole enää yksityishenkilö sosiaalisessa mediassa. Piste.

– On turha ajatella, että ”minä tässä vain yksityishenkilönä kommentoin”. Rooleja ei enää pysty erottamaan toisistaan.

Kortesuo suosittelee, että luottamushenkilö käy luottamukselliset keskustelut joko yksityisesti tai WhatsAppissa, Slackissä tai salatuissa ryhmissä.

On turha ajatella, että ”minä tässä vain yksityishenkilönä kommentoin”. Rooleja ei enää pysty erottamaan toisistaan.

Jos ryhmässä on useampi kymmenen luottamushenkilöä, ryhmä ei ole enää kovin yksityinen. Aina ei ole kyse pahantahtoisesta levittämisestäkään, vaan jutut voivat levitä vahingossa.

Somessa ei kannata esiintyä kuitenkaan pelkästään asiaperttinä tai -pirkkona. Omaa persoonaa pitää laittaa ehdottomasti mukaan päivityksiin.

– Muuten riskinä on, ettei vaikuta enää aidolta ihmiseltä. Kukaan ei rakasta poliitikko X:ää siksi, että tällä oli hyvä pointti EU:n elvytyspaketista.

Artikkeli jatkuu faktalaatikon jälkeen.

Katleena Kortesuo

1. Viestinnän asiantuntija, tietokirjailija ja yrittäjä.

2. Humanististen tieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto (2020), tradenomi, HAMK (2019), tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, Rastor (2014), viestintäpäällikkö, Infor (2012), yrittäjän erikoisammattitutkinto, Turun AKK (2009), rakennuspiirtäjä, Rakennustekniikan opisto (1995).

3. Harrastaa partiota, viikinkimiekkailua ja keskiaikaa.

4. Somessa aktiivisin Facebookissa, jossa kertoo arjestaan tarkasti rajaten. Twitterissä (@katleena) noin 19 000 seuraajaa. Kuvaa Instagramiin outoja asioita.

 

Valitse sopivin kanava

Valitse somekanava, jossa olet hyvä.

Kortesuo suosittelee omia verkkosivuja ja blogia – jo siksi, että siellä sisältö pysyy turvassa, jos jokin muu kanava kuolee alta.

Kaikki eivät ole sujuvia kirjoittajia, mutta blogi voi olla muukin kuin tekstiblogi, esimerkiksi videoblogi tai podcast.

– Joku voi olla loistava valokuvaaja, jolloin kannattaa mennä kuvineen Instagramiin, neuvoo Kortesuo.

Kannattaako keskittyä yhteen somekanavaan vai pitääkö näkyä monessa?

– Voi ottaa yhden tai kaksi pääkanavaa, jonka lisäksi voi olla yksi tai kaksi sivukanavaa. Kaikkea ei kannata yrittää valloittaa. Se on tuhoon tuomittu yritys, Kortesuo vastaa.

Jos henkilö haluaa kertoa oman kantansa medialle ja tavoittaa toimittajat, silloin Twitter on hyvä.

Mitä kanavia valitseekin, samaa sisältöä ei pidä jakaa ihan samoin saatesanoin moneen paikkaan.

Luottamustoimijan tärkeimmiksi vaikuttamiskanaviksi Kortesuo nostaa Facebookin ja Instagramin. Pitämällä profiilinsa julkisena saa enemmän näkyvyyttä.

– Jos henkilö haluaa kertoa oman kantansa medialle ja tavoittaa toimittajat, silloin Twitter on hyvä, Kortesuo vinkkaa.

Taas esimerkiksi kuntapoliitikolle kuntien ja kaupunkien Facebook-ryhmät ovat parempia paikkoja kuin Twitter.

Moni on lähtenyt Twitteristä tauolle, koska ei siedä sen välillä ilkeääkin ilmapiiriä.

– Twitter on hyvä, jos haluaa itsekin politikoida. Se on räväkkä kanava, jonka keskusteluilmapiiri on muuttunut paljon Suomen polarisaation myötä.

Jos taas haluaa tavoittaa yhteiskunnasta kiinnostuneita parikymppisiä, Kortesuo suosittelee Instagramia, videoiden jakeluun tarkoitettua TikTokia sekä videoiden ja jutustelujen Snapchatia. Kaksi jälkimmäistä eivät tosin jätä hakukonejälkiä.

Videoille paras alusta on YouTube. Videot on hyvä tekstittää, sillä moni haluaa katsoa niitä ilman ääntä.

Viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo varoittaa ärsyyntymästä ja provosoitumasta somessa, koska vastaaminen samalla mitalla ei näytä hyvältä muiden silmissä.

Älä provosoidu

Mitä enemmän luottamushenkilö saa näkyvyyttä ja valtaa, sitä enemmän hän saa myös vihaajia. Heitä tulee riippumatta ajatuksista tai sukupuolesta.

– Silloin tekee helposti mieli vastata jotakin nasevaa takaisin, mutta miltä se näyttää muiden silmissä? Se näyttää siltä, että ”tuolla se riitelee netissä jonkin reppanan kännisen kanssa!”, Kortesuo sanoo.

Kortesuo erehtyi tekemään niin kerran itse.

Eräs mies oli lähettänyt Kortesuolle yksityisviestin, jossa haukkui tämän alatyylisesti. Kortesuo otti viestistä kuvakaappauksen nimineen päivineen ja laittoi sen omalle julkiselle Facebook-sivulleen.

Kortesuon oma Facebook-yhteisö tietysti kauhisteli miehen käytöstä.

Vasta siinä vaiheessa Kortesuo alkoi selvittää, kuka mies oli. He vaihtoivat yksityisviestejä. Vihakirjoittelija paljastui moniongelmaiseksi henkilöksi, joka nolona pyysi anteeksi. Katuva Kortesuo poisti päivityksensä.

Vaienna ystävällisyydellä. Se on kaikkein parasta.

– Näyttää paljon tyylikkäämmältä, jos vastaa haukkujalle, että ”Kiitos kommentista, iloista päivänjatkoa!” Vaienna ystävällisyydellä. Se on kaikkein parasta, Kortesuo opastaa.

Eri tyylilajeja Kortesuo kokeilisi hyvin varoen, jos ei ole varma, meneekö viesti halutulla tavalla perille.

– Pehmeän parodian ja satiirin tarkoituksena on vahvistaa omaa heimoa. Sarkasmiin en lähtisi ollenkaan, mutta itseironia on sallittua. Vastapuoli voi tulkita sarkasmin tahallaan väärin.

 

Kanna vastuu, älä häpeää

Luottamushenkilö voi joutua myös kriisiin. Kohu voi nousta näkemyseroista tai siitä, että hän on tyrinyt pahemman kerran.

Pitäisikö esimerkiksi mennä tukilakkoon vai ei? Kun kyse on mielipiteistä, vastakkain on usein kaksi eri laitaa.

– Tässä ovat maltti ja ystävällisyys todella tärkeitä, Kortesuo sanoo.

Ulkopuolisen silmin räyhääminen näyttää kauhealta. Jos toinen menettää malttinsa, fiksusti käyttäytyvä voittaa väittelyn.

Vaikka hän korostaakin sitä, että omaa mielipidettä ei tarvitse pyytää anteeksi, se pitää perustella ystävällisesti. Samalla pitää kuunnella muita.

– Voi sanoa: ”Hyvä pointti sinulla” tai ”Ymmärrän myös tuon, mutta minulle on tärkeämpi tämä”. Kukaan ei ole muuttanut mieltään siksi, että hänelle räyhättiin. Ulkopuolisen silmin räyhääminen näyttää kauhealta. Jos toinen menettää malttinsa, fiksusti käyttäytyvä voittaa väittelyn.

Jos luottamushenkilö on käyttäytynyt tai toiminut epäasiallisesti, anteeksipyyntö on ainoa ratkaisu.

– Myönnetään totuus ja pyydetään anteeksi. Se, joka kantaa vastuun, ei kanna häpeää. Häpeä seuraa siitä, jos yrittää piilotella ja vähätellä, Kortesuo selvittää.

Kun heti kertoo kaiken, kohu on nopeimmin ohi. Kun kertoo ensimmäisenä, mikään media ei saa siitä skuuppia.

Artikkeli jatkuu faktalaatikon jälkeen.

Katleena Kortesuon somesuosikit

● Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok)

Terävä, muttei ilkeä. Tarjoaa aina runsaasti faktoja.

 

● Europarlamentaarikko Silvia Modig (vas)

Inhimillinen ja skarppi. Ei lähde mukaan somelynkkauksiin.

 

● Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk)

Lämmin asiapoliitikko. Kunnioittaa myös eri mieltä olevia.

 

● Kansanedustaja Atte Harjanne (vihr)

Ymmärtää sekä dataa että giffejä.

 

● Kansanedustaja Riikka Purra (ps)

Kritisoi ilmiöitä, mutta pysyy asiallisena.

 

● Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd)

Viestii aktiivisesti, ottaa kantaa, mutta välttää leimaamista.

 

Ole lojaali omillesi

Ole somessa aina lojaalinen viiteryhmällesi, myös työnantajallesi.

– Likapyykkiä ei saa alkaa pestä julkisesti, koska siitä saa oman pesän likaajan leiman. Se on kuin perheriita sukujuhlissa – äärimmäisen kiusallista muille, Kortesuo vertaa.

Likapyykkiä ei saa alkaa pestä julkisesti, koska siitä saa oman pesän likaajan leiman. Se on kuin perheriita sukujuhlissa – äärimmäisen kiusallista muille.

Kortesuo suosittelee ottamaan somessa rakentavan otteen. Hän kaipaa sitä erityisesti työntekijä- ja työnantajapuolen välille, samoin eri puolueiden välille.

– Arvostan eniten ihmisiä, jotka pystyvät olemaan neuvotteluyhteyksiä luovia siltoja. He saavat parhaan maineen myös vastapuolella, minkä jälkeen myös enemmän yhteistyöehdotuksia. Me tarvitsemme sillanrakentajia. Räyhääminen on viihdeohjelmaformaatti, eikä yhteiskunnallista vaikuttamista.

Vaikka vastapuolta arvostelemalla saisikin kannattajia, Kortesuo ei usko, että se tyyli kantaa pitkälle Suomessa.

 

Ota osaa – vaikuta!

Kortesuo kannustaa lämpimästi luottamustehtävissä olevia ottamaan osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan.

– Tarvitsemme analyyttisiä ja asiallisesti käyttäytyviä tyyppejä someen – muuten hörhöt vievät vallan politiikassa!

Hän nostaa pöydälle vielä yhden neuvon – jokerina.

Tarvitsemme analyyttisiä ja asiallisesti käyttäytyviä tyyppejä someen – muuten hörhöt vievät vallan politiikassa!

Se saattaa tuntuu itsestäänselvyydeltä, mutta on silti erittäin tärkeä: somessa ei pidä ikinä kirjoittaa mitään humalassa.

Kortesuo lupaa, että yhdistelmä some ja alkoholi kaduttaa aina.

– Some kuuluu helposti vapaa-aikaan, johon voi kuulua myös alkoholi. Jos somessa alkaa kinata ihmisten kanssa vähän äkäisempään sävyyn, siinä saattaa ote helposti lipsahtaa.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.