Jytyn liittovaltuusto kokoontui varsinaiseen kevätkokoukseen 24.5. Vantaalle. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa linjattiin muun muassa virka- ja työehtosopimusasioita syksyllä täydellä tohinalla käynnistyvää sopimuskierrosta varten.
Suuri osa Jytyn edustamien alojen tes-sopimuksista päättyy vuoden 2020 maaliskuun lopussa. Valtuusto vahvistikin alustavat sopimustavoitteet. Lisäksi kuultiin katsaus muihin ajankohtaisiin edunvalvonta-asioihin.
Sokos Hotel Vantaan suojissa pidetyn yksipäiväisen kokouksen asialistalta sääntömääräisinä asioina hyväksyttiin lisäksi liiton vuosikertomus vuodelta 2018 sekä vahvistettiin liiton vuoden 2018 tilinpäätös.
”Sopimustavoitteet korkealle”
Liiton edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa ennakoi sopimuskierroksesta erittäin haastavaa. Pöydällä on palkankorotusten lisäksi useita vaikeita kysymyksiä, joista osa juontuu muutaman vuoden takaiseen kilpailukykysopimukseen kikyyn lomarahaleikkauksineen ja työajan pidennyksineen. Kuluva vuosihan on viimeinen kikyn kolmesta lomarahaleikkausvuodesta.
Edunvalvontajohtaja Lounasmaan mukaan sopimusneuvottelukierroksen vaikeuskerrointa ei helpota yhtään nykytilanne, jossa Suomen sote- ja maakuntauudistus on vielä täysin levällään. Lähivuodet ainakin vuoteen 2022 ovat suurella todennäköisyydellä sote-maku-mielessä suuria kysymysmerkkejä.
Sopimustavoitteiden jatkojalostusta varten Jytyn neuvottelijoille valtuuston antama viesti oli selvä: tavoitteet on asetettava korkealle.
– ”Tavoittele tähtiä niin pääset edes puunlatvaan”, on hyvä lähtökohta sopimusneuvotteluihin, opasti vertauskuvallisesti liittovaltuutettu Ilkka Konola Helsingistä.
Kaisa Soininen – myös Helsingistä – puolestaan tähdensi palkkatasa-arvon edistämisen huomioimista neuvotteluissa.
Yngve Storsved Närpiöstä korosti kuntasektorin palkkakilpailukyvyn merkitystä osaavan työvoiman houkuttelemiseksi kuntiin töihin. Esimerkkinä hän mainitsi insinöörit, joiden saaminen kunta-alalle on enemmän kuin haasteellista yksityissektorin kilpailukykyisempien palkkojen vuoksi.
Jäsenhankintaan lisää paukkuja
Viime vuoden tilinpäätöksestä käyty keskustelu johdatti valtuuston pohdintoihin liiton tulevien vuosien haasteista. Kuten useilla muilla liitoilla, myös Jytyssä jäsenmäärän kehityssuunta huolestutti. Eläköitymiskehitys on tällä hetkellä sillä tasolla, että uusien jäsenten määrä ei kata lähtevien määrää. Tilannetta pahentaa lisäksi huutava työvoimapula muun muassa sosiaali- ja terveyssektorilla.
Vaikka järjestäytymisaste Suomessa on maailmanlaajuisestikin vertaillen erittäin korkealla tasolla, ja kuntasektorilla yksityissektoriakin huomattavasti korkeammalla, on erityisesti nuorten järjestäytymisasteen trendistä oltava enemmän huolissaan.
Elina Kajanto Turusta tiivistikin monet puheenvuorot toteamalla, että ”jäsenmäärän vähenemisen tulisi olla kaikkien huoli”. Puheenvuoroissa korostettiinkin nuoriin vetoavia uusia toimintatapoja – niin paikallisyhdistyksissä kuin liitonkin tasolla.
Liittovaltuutettu Ritva Perälä Kauhajoelta huomautti puheenvuorossaan, kuinka kuntien ns. ”näkymätön työ” muun muassa kirjastoissa saataisiin entistä enemmän näkyväksi. Esimerkkinä kasvaneesta myönteisestä näkyvyydestä hän mainitsi Jytyn maaliskuussa kirjastoissa alkaneen lukukampanjan, jolla on pyritty muun muassa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.
Kokouksessa päätettiin lisäksi liittohallitukselle tehdyn valtuustoaloitteen pohjalta hallituksen pöytäkirjojen jakelukäytäntöjen muuttamisesta avoimemmaksi liittovaltuuston jäsenten ja sen yleisvarajäsenten sekä liittohallituksen työskentelyyn osallistuvien osalta. Lisäksi sovittiin alueittain järjestettävien tilannekatsausten järjestämisestä valtuustoasioihin liittyen 3–4 kertaa vuodessa liittovaltuuston ja -hallituksen jäsenille ja niiden yleisvarajäsenille nykyteknologiaa (esim. Teams) hyödyntäen.
Yt-lakiin vaadittiin muutoksia
Liittovaltuusto ilmaisi julkistamassaan kannanotossa huolensa yt-neuvottelujen kasvavasta trendistä. Valtuustolta lähtikin valmisteltavana olevaan yt-lakiuudistukseen poliittisille päättäjille selkeä viesti.
Jytyn liittovaltuusto pitää valitettavana, että ensimmäinen mielikuva yhteistoimintalaista on usein yt-menettelyn jälkeiset irtisanomiset. Yhteistoiminta ja vuorovaikutus kuuluvat liittovaltuuston mukaan olennaisena osana kaikille työpaikoille. Keskeisinä tavoitteina tulee olla henkilöstön tosiasiallisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, yhteistoiminnan edistäminen, työhyvinvoinnin parantaminen ja jatkuva ammatillisen osaamisen kehittäminen.
Oleellista yt-menettelyssä on henkilöstön ja ennen kaikkea luottamusmiesten tiedonsaanti hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa sekä todelliset vaikuttamismahdollisuudet itse päätöksiin. Erityisesti työvoiman vähentämistilanteissa tiedonsaantioikeutta, neuvotteluaikaa ja vaikuttamismahdollisuuksia tulisi lisätä.
Liittovaltuusto pitää tarpeellisena, että lakiin kirjataan edelleen riittävät velvoitteet vuoropuhelun takaamiseksi ja sanktiot velvoitteiden rikkomuksille.
Käytännössä vuoropuhelun toimivuutta parantaisi henkilöstön edustajan osallistuminen yrityksen hallintoon. Tässä asiassa mallia voisi ottaa Ruotsista, jossa työntekijöiden osallisuus yritysten hallinnossa on merkittävä.
Yt-lainsäädännössä tärkeää on myös henkilöstön osaamistarpeiden ennakointi, jolloin tulee muun muassa kiinnittää huomiota henkilöstön ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Näin voidaan ennakoida muutoksia ja vähentää yt-menettelyn jälkeisiä henkilöstön vähentämistilanteita.
Liittovaltuuston mielestä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanominen on Suomessa liian helppoa.
